Turkin sota
Venäjän ja Turkin välinen rauhansopimus allekirjoitettiin San Stefanossa 1878. Lehtikuva, Museovirasto
Suomen kaartin leirissä keväällä 1878. Museovirasto.
Sovintoratkaisun mukaan Romanian, Serbian ja Montenegron itsenäisyys tunnustettiin, Bosnia ja Herzegovina annettiin Itävallan hallintaan, Iso-Britannia sai Kyproksen ja Bulgaria autonomian. Liberaalit olivat Suomessa tyytyväisiä myös siksi, että sopimus lopetti "venäläisten ja muitten slaavilaisten hegemonian", kuten Helsingfors Dagblad kirjoitti.
Päästyään uudeksi vuodeksi yli Balkanin vuorten Suomen kaarti marssi 4. tammikuuta Sofiaan ja sieltä edelleen kohti Konstantinopolia. Kotimaasta oli lähetty lämpimiä vaatteita, eikä miesten tarvinnut enää kokea joulun kaltaista kylmyyttä. He joutuivat kuitenkin taisteluun tammikuun puolivälissä, jolloin neljä miestä haavoittui. Helmikuun puolivälissä joukot tulivat Konstantinnopolin edustalle. Kun tieto rauhasta tuli, alettiin odottaa paluuta kotiin. Käsky saatiin 17. huhtikuuta ja matka kulki Odessan ja Pietarin kautta Helsinkiin, minne saavuttiin 9. toukokuuta. Sitä ennen Suomen kaarti sai keisarilta vanhan kaartin arvon. Kun sankarit marssivat Helsinkiin, joukosta puuttui 191 miestä, joista 148 oli kuollut tauteihin.
Upseereita
Varsin monet suomalaiset osallistuivat sotaan paitsi Suomen kaartissa myös venäläisissä joukko-osastoisssa, joihin he olivat tavallisesti sijoittuneet käytyään ensin Haminan kadettikoulun ja sen jälkeen Pietarin sotakouluja.
Sten Carl Tudeer, lääninviskaalin poika Vanajasta, valmistui Pietarissa meriupseeriksi vuonna 1861 ja palveli sen jälkeen Venäjän laivastolla ja keisarillisilla huvipursilla. Hän lähti Turkin sotaan kapteeniluutnanttina ja kunnostautui erityisesti kuljettaessaan venäläisiä joukkoja Tonavan yli Simnitsan luona. Tästä ansiosta hän sai kultamiekan ja hänet nimitettiin sivusta-adjutantiksi.
Lääkäri Carl Ferdinand von Wahlberg oli yksi suomalaisista lääkäreistä, jotka osallistuivat Turkin sotaan. Hän oli syntynyt vuonna 1847 Jekaterinogradissa. Isä oli konsistoriaalineuvos Carl Fredrik Wahlberg. Wahlberg opiskeli Helsingissä, missä valmistui lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1873. Hän oli vuodesta 1876 Suomen kaartin apulaislääkäri ja otti siksi osaa Turkin sotaan. Sodasta palattuaan hän kirjoitti siitä kuvauksen Från en härfärd i Turkiet 1877-78.
Eräs toinen upseeri, kapteeni Merivirta kirjoitti lehdessä sittemmin myös aivan ihmeellisestä asiasta: haaremista.