Taiteita
Maan sivistyneistöllä ei ollut kovin korkeaa kuvaa tavallisesta kansasta. Eräs ylioppilas valitti kotiseutunsa asukkaita: "Vähän liikuttaa heitä valtiolliset seikat... Vähän liikuttaa heitä tieteilijät, vielä vähemmän taiteilijat."
Ibseniä
Joka tapauksessa maan kaupungeissa harrastettiin innolla taidetta. Helsinki oli johtava mutta ei ainoa teatterikaupunki. Tänä vuonna siellä oli Henrik Ibsenin Noran ensi-ilta. Pääosassa oli nuori Ida Aalberg, jonka teatterinjohtaja Kaarlo Bergbom oli ottanut suojatikseen. Aalberg oli lähtenyt opintomatkalle Saksaan osoitettuaan lahjakkuutensa. Münchenissä hän tutustui myös itse herra Ibseniin.
Myös Ibsenin Nukkekoti esitettiin tänä vuonna Helsingin Suomalaisessa Teatterissa. Sen radikaali sanoma ja vapaamielisyys vaikuttivat järisyttävästi varsinkin nuoriin ylioppilaisiin. Ibsen arvosteli jyrkästi kaikkea uskonnollista ja aatteellista puolinaisuutta ja kaksinaismoraalia. Järkyttävää oli Ibsenin suorasukaisuus hänen arvostellessaan porvaristoa ja maan muuta johtavaa kerrosta. Nukkekodissa hän otti esille naisten oikeudet.
Uusi ooppera
Helsingin Bulevardilla avattiin uusi Aleksanterinteatteri. Avajaisissa esiintyi italialainen oopperaseurue. Teatteri rakennettiin venäläisen sotaväen tarpeisiin.
Vastahakoinen akka
Kansanvalistusseura julkaisi jälleen uuden kansalle tarkoitetun kirjasen nimeltä Suomalaisia kansansatuja, Kuwilla warustanut A. v. Becker ja S. Falkman. Siinä oli kolme kertomusta: Haastelevat kuuset, Oriiksi muuttunut poika ja Wastahakoinen akka.
Seuran vihkonen maksoi 60 penniä. Muita julkaisuja sai tilata leikkaamalla takakannassessa olevan kupungin. Sillä sai alennusta 25 prosenttia. Listalla oli 32 vihkosta, joissa käsiteltiin Suomen ja muiden maiden historiaa ja maantiedettä, luonnonilmiöitä, runoja ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Esimerkkejä kyseisistä teoksista olivat Rikkaudesta, Veroista Suomessa ja Juutalaisten viimeinen taistelu.
"Talonpoika otti vaimon itsellensä, mutta tämä puuttui olemaan niin vastahakoinen, että teki kaikki, mitä miehensä kielsi, vaan mitä hän käski, sitä hän ei tehnyt. Kun mies halusi jouluna tavallista parempaa ruokaa ja juomaa, hän oveluuttaan kielsi vaimoa sitä laittamasta ja vieraita kutsumasta. Mies sai tämän kieltämään runsaan juomisenkin etukäteen – joten kaikki meni mukavasti. Keväällä ilkeä akka putosi jokeen, kun uhallaankin keikkui laudalla. Ukko yritti pelastaa hänet juoksemalla ylävirtaan, mitä heinämiehet ihmettelivät: 'Mitäs sinä hupelo sitä täältä etsit?' – 'Niin sen luulisi olevan', sanoi mies, 'vaan minun akkani oli aina vastahakoinen eläessänsä, niin tottahan se vasten virtaa kulkee kuoltuaankin'."
Tekijänoikeus
Asetuksella 15. maaliskuuta kirjailija ja taiteilija sai tekijänoikeuden työnsä tuotteisiin. Taulujen ym. kopioiminen oli täten vastedes laitonta ilman tekijän lupaa.
Jännitystä
Tänä vuonna suomennettiin ensimmäiset varsinaiset jännitysromaanit, Wilkie Collinsin John Jagon kosto, saman kirjoittajan Naisen haamu, sekä Aleksander Petöfin Weriviholliset.
Kuvalehti
Julius Krohnin vuonna 1873 aloittama Suomen Kuvalehti lopetti.
Taiteilijat
Suomessa oli lukuisia taitavia naismaalareita. He opiskelivat pääosin ulkomailla kuten miehetkin. Lisäksi he pitivät keskenään yhteyttä ja kutsuivat itseään maalarisiskoiksi. Maria Wiik oli ensimmäinen, joka lähti Pariisiin opiskelemaan. Helen Schjerfbeck opiskeli 11-vuotiaasta lähtien Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Tänä vuonna hänkin pääsi valtion apurahalla Pariisiin. Siellä valmistui heti teos Haavoittunut sotilas.
Albert Edelfeltin viime kesänä kotona Suomessa maalaama Lapsen ruumissaatto sai Pariisin salongissa mitalipalkinnon.