Muita aiheita...
Postilaitos
Maaliskuun 15. päivä annettiin julistus postilaitoksen uudelleen järjestämisestä. Se astui voimaan heinäkuussa. Uusi sääntö sisälsi lähinnä organisaation kuvauksen. Johtajan palkka oli 8.000 markkaa vuodessa, ja sen lisäksi hänelle maksettiin palkkiota 4.000 markkaa. Postinhoitajan palkka kaupungeissa oli 3.000-6.000 markkaa ja maaseudulla 600-700 markkaa. Postiljoonin sai palkaksi 320 markkaa ja lisäksi vaatetusrahoja 143 markkaa. Postijärjestyksen mukaan rahaa sai nyt lähettää postiosoituksena lennättimellä. Vapaakirjeoikeus myönnettiin kirkolle, sotaväelle ja tiedeseuralle.
Östra Nyland
Jyrkästi ruotsinmielinen lehti Östra Nyland alkoi ilmestyä 2. huhtikuuta. Siinä vaadittiin mm. suomenkielisten oppikoulujen kieltämistä.
Valvoja
Maltillisten fennomaanien äänen kannattajana aloitti Valvoja. Siitä ilmestyi viime vuonna jo näytenumero. Lehti tahtoi olla vapaamielisten aatteiden ja kulttuuripyrkimysten suomenkielinen kannattaja. "Veri hyytyy, ajatus seisahtuu", kirjoitti lehti Aleksanteri II:n kuolemasta 15. maaliskuuta. "Suomessakin hän oli kahleiden katkaisija, elämän antaja, jonka ansiosta maan henkinen, ja taloudellinen elämä nyt kukoistivat."
Taideteollisuus
Suomen taideteollisuusnäyttely avattiin 15. helmikuuta Helsingissä. Sen järjestänyt yhdistys oli perustettu vuonna 1874.
Uusia lehtiä
Suomenkielinen joululehti Joulu ja Tapani ilmestyi ensi kerran, samoin Finsk Militär Tidskrift ja J.H. Erkon toimittama Ilmiö.
Kullervo
Robert Kajanus sävelsi surumarssin Kullervon kuolema, jossa käytti ensimmäisenä kansanmusiikkia orkesteriteoksen sävelpohjana.
Romeo ja Julia
Shakespearen näytelmä Romeo ja Julia esitettiin Suomalaisessa teatterissa ensi kerran. Samalla teksti ilmestyi Paavo Cajanderin kääntämänä. Juliaa esitti teatterin uusi tähti Ida Aalberg.
Pariisiin
Hjalmar Munsterhjelm liittyi suomalaisten pariisilaistaiteilijoiden joukkoon. Häntä kiinnosti Albert Edelfeltin sieltä tuoma valoisa maalaustapa. Hänen tänä vuonna maalaamansa maisemakuva Laidun Hämeessä edusti tätä uutta tyyliä.
Aamulehti
Tampereella alkoi ilmestyä uusi sanomalehti Aamulehti. Ennestään kaupungissa oli ollut jo Tampereen Sanomat. Aamulehti oli fennomaanien äänenkannattaja. Ensimmäisessä numerossa lehden linjaa kuvattiin seuraavasti:
"Aamulehti lähtee siitä kristillis-siveellisestä edellytyksestä, että... ne aatteet, joita julkinen äänenkannattaja puoltaa, eivät saa olla ristiriidassa kansan siveellisen tajunnon kanssa. Sillä kansallishenkihän lopuksi päättää, mikä joka ajassa ja kansassa oikeata on."
J.V. Snellmanin suureen elämäntyöhön viitaten Aamulehti ilmoitti ajavansa suomen kielen ja koulutuksen asiaa. Muutoin lehti ilmoitti kertovansa kaikki oleelliset asiat, mitä kaupungissa, maaseudulla ja muualla maailmassa tapahtui. Näytenumerossa oli "Kirje Helsingistä" jossa spekuloitiin tulevien valtiopäivien sisältöä ja pilkattiin ruotsalaista puoluetta. Kotikaupungista selostettiin kunnallisvaaleja ja mainostettiin porvarissäädyn suomenmielisiä valtiopäivämiesehdokkaita, jotka olivat insinööri Bergbom, kauppias Selin ja tehtailija Wuorinen.
Vähäinen kuolevaisuus
Pöytyältä kerrottiin, että kadon vuoksi lapsia oli tullut kansakouluun kovin vähän, kun taas Forssassa tehtaan kahdessa koulussa oli 300 oppilasta. "Kuolevaisuus on ollut vähäinen, eipä ole tuhoja tehnyt rokkotautikaan nyt osannut tänne..."