Sudenulvojat

Senaatti asetti lokakuussa komitean "neuvottelemaan ja ehdottelemaan toimista, jotka katsottaisiin tarpeelliseksi susien hävittämiseksi lounaisista osista maata". Komitean mielestä sudet oli hävitettävä. Niistä oli tullut liian suuri vaara sekä karjalle että varsinkin ihmisille. Kerrottiin, että sudet olivat muutaman vuoden aikana tappaneet 30 lasta.

Vuosittain sudet, karhut ja muut petoeläimet tappoivat 200-300 hevosta, lähes 1.000 nautaa ja useita tuhansia lampaita. Tämä oli alle yksi prosentti eläinkannasta. Petoeläimiä sai metsästää vapaasti, ja valtio maksoi niistä tapporahaa. Petoja tapettiin enemmän kuin ne tappoivat kotielämiä.

Komitea ehdotti, että oli järjestettävä suuria susijahteja. Tähän varattiin määräraha. Jahdin johtajaksi tuli majuri R. Thuring. Hänen avukseen päätettiin hankkia Venäjältä ammattimaisia sudenmetsästäjiä, lukasheja.

"Pihkovan sudenmetsästäjistä ilmoitetaan: että he ilman suuremmitta varustuksitta toimittavat metsästysretkensä talviaikaan lumen ollessa maassa"

He pystyivät myös saamaan suden liikkeelle piilopaikasta ampujien eteen ilman tavanomaisia haaskoja ja pitkäaikaista odotusta. Luskashit osasivat ulvoa siten, että sudet tulivat esiin piilostaan. Tästä syystä heitä sanottiin sudenulvojiksi. Ensimmäiset lukashit tulivat maahan vuoden lopulla. Heidän avullaan oli tarkoitus aloitettaa iso jahti Turun seudulla.