Sotaväki
Suomen oma sotaväki koottiin, ja tänä vuonna sen järjestämiseksi annettiin lukuisia lakeja. Valtiopäivät hyväksyi varojen myöntämisen sen ylläpitoon ja mm. kasarmien rakentamiseen. Oman sotaväen lisäksi Suomessa oli Venäjän armeijan joukkoja. Suomen sotaväki oli osa valtakunnan sotavoimaa, mutta se koottiin vain suomalaisista, ja sen toiminta perustui erilliseen lakiin Suomen sotaväestä. Koulutus annettiin venäläisen mallin mukaan. Asepalvelukseen, joka kesti kolme vuotta, kutsuttiin tänä vuonna 1440 miestä. Reservin harjoituksia ei kutsuttu koolle ja harjoitusaikaa päätettiin muutenkin lyhentää. Elokuussa annettiin asetus reservin eli Suomen nostoväenpataljoonain järjestämisestä.
Vaatetus ja majoitus
Kolmas tarkk'ampujapataljoona sai samanlaisen lammasnahkalakin kuin kaartin joukoilla oli. Upseerien ja aliupseerien vyön väriksi määrätiin vaaleansininen. Rauhanaikana sotaväen majoittajille päätettiin maksaa korvausta kortteerin antamisesta. Venäjän armeijan hallussa olevat kasarmirakennukset Helsingissä, Turussa ja Hämeenlinnassa luovutettiin Venäjän insinöörikunnalle. Ylläpitokustannukset korvattiin Keisarikunnan valtiorahastosta 115.485 metalliruplan vuosimaksun mukaan. Pietarin sotilasakatemian suomalaisille upseereille päätettiin maksaa palkan lisäksi päivärahaa.