Porvarissäädyn vaali
Porvarissäädyn vaalista valtiopäiville annettiin kullekin kaupungille erikseen ohjeet, joissa selostettiin, miten niiden valtiopäiväedustaja piti valita. Asiasta oli ollut jatkuvaa epäselvyyttä ja vaalioikeutta tulkittiin eri kaupungeissa eri tavoin. Määräys kunkin äänimäärästä oli selvä:
"Äänivalta vaaleissa on... sen veroäyriluvun mukaan, mikä hänelle lähinnä edellisessä kunnallistaksoituksessa on määrätty, sitten: että kaksi veroäyriä tuottaa yhden äänen, kolme veroäyriä kaksi ääntä, mutta neljä veroäyriä neljä ääntä, viisi veroäyriä viisi ääntä ja niin edespäin aina viiteenkolmatta ääneen asti, jota suurempaa äänilukua ei kenelläkään saa olla."
Kaupunki saattoi itse vaikuttaa ääniasteikkoon päättämällä äyrin perusteena olevan tulon suuruudesta. Fennomaaninen sivistyneistö ajoi äänioikeutta keskiluokalle, joka näytti kannattavan heitä, mutta rajoituksia työväelle ja yläluokan suurille äänimäärille. Heidän mielestään "äänet oli punnittava eikä laskettava".
Eniten ongelmia aiheutti se, kuka oli "kunnan vaalivaltainen jäsen". Lain mukaan "toisen isäntävallan alainen" ei ollut täysivaltainen kuntalainen. Heidän joukkoonsa laskettiin paitsi palvelijat myös työmiehet ja alemmat toimihenkilöt. Selvällä enemmistöllä veroamaksavista kaupunkilaisista ei ollut äänoikeutta oman kaupungin valtiopäivämiehen vaalissa.