Aleksanteri Suomessa
Aleksanteri III Lappeenrannassa 1885. Kuva: I. Indurski. Museovirasto.
Aleksanteri III Imatralla. Vasemmalla näkyy valokuvaaja työssään. Kuva: A.Indursky. Museovirasto.
Keisarinnan veneen soutajia 1885. Kuva: HKA.
Aleksanteri III matkusti perheensä kanssa, mukana olivat keisarinna ja pojat. Matka alkoi Pietarista laivalla Viipuriin. Sieltä siirryttiin junalla Lappeenrantaan, missä keisari tarkasti leiriin kokoontuneen Suomen sotaväen. Hän esiintyi Suomen kaartin kenraalin univormussa, mikä herätti erityistä ihastusta. Joukkojen tarkastuksen ja ohimarssin jälkeen käytiin katsomassa Saimaan kanavaa.
Vaunut odottivat raatihuoneen edessä Lappeenrannassa. Kaikkialla, missä hallitsija liikkui, rakennukset koristeltiin majesteetillisin tunnuksin. Kansan tehtävä oli olla huutamassa hurraata, kuten se innoissaan tekikin.
Lappeenrannasta keisarillinen seurue jatkoi junalla Helsinkiin. Matka tehtiin Aleksanteri II:lle rakennetussa salonkivaunussa. Helsinkiin tultiin elokuun 7. päivänä ja vastaanotto oli juhlava. Koko kaupunki oli koristeltu: Esplanadi oli täynnä lippuja, yliopiston julkisivu oli peitetty sinisellä koristekankaalla ja satamassa kaikki laivat olivat purjeet ylhäällä.
Aleksanteri piti ensimmäisen vastaanoton Keisarillisessa palatsissa, missä tapasi Suomen korkeimmat virkamiehet. Tanskalaissyntyinen keisarinna puhutteli eräitä ruotsiksi. Yliopistolla pidettiin juhlakonsertti, jossa ylioppilaat lauloivat mm. Keisarihymnin, Suomen ja Tanskan kansallislaulut sekä Vaasan marssin.
Keisarilla oli matkassa mukana valokuvaaja, joka talletti kaikki tapahtumat. Hän piti perhealbumia, mutta kuvia julkaistiin myös lehdissä. Matkasta julkaistiin myös venäjänkielinen kertomus puupiirroksin.
Keisarin vierailuun Saimaan kanavalla liittyi erikoinen tapahtuma. Keisarin höyrylaivaa vastaan ajoi keuruulaisen kirkkoveneen mallin mukaan rakennettu suuri puuvene, joka oli koristeltu kullatuin hankaimin, ankkuriketjuin ja taidetekstiilein. Sitä souti yhdeksän nuorta naista, jotka olivat pukeutuneet eri maakuntien kansanpukuihin. He olivat maan silmäätekevien miesten tyttäriä eri säädyistä.
Vene oli rakennettu tätä tilaisuutta varten ja varat siihen oli koottu kansalaiskeräyksellä. Vene oli Suomen naisten lahja keisarinnalle. Puuhaajina oli eritoten Suomen Käsityön Ystävät -yhdistys. Se valmisti myös soutajien puvut, joiden mallit saatiin osakuntien Kansatieteellisestä museosta. Keisarinna Maria Feodorovnan eli entisen prinsessa Dagmarin veneen soutajina olivat mm. Helmi Stenbäck Säkylän puvussa, Hanna Andersin Askolan puvussa ja Anni Junttila Lapin puvussa.