• 
• 
• 
• 
• 

• 

Keisarin murha

Iltapäivällä 13. maaliskuuta Venäjän sisäasiainministeri ilmoitti Suomen kenraalikuvernöörille sähkösanomalla, että hallitsija oli kuollut pommi-iskussa saamiinsa vammoihin. Keisarin vaunua kohti oli heitetty kaksi pommia, joista toinen osui vaunuun. Aleksanteri vietiin talvipalatsiin, missä hän sai pyhän ehtoollisen ennen kuolemaansa.

Nihilisteiksi kutsutut terroristit olivat yrittäneet murhaa jo useita kertoja, mutta Aleksanteri oli säästynyt kuin ihmeen kaupalla. Terroristeja vastaan oli aloitettu tiukat kuritoimet. Suunnitelmissa oli myös luoda Venäjälle parlamentti. Aleksanteri oli jo hyväksynyt suunnitelman, mutta sen toteuttaminen pysähtyi hänen kuolemaansa. Tilalle tuli entistä kovempi valvonta.

Hallitsijan kuolemasta annettiin Suomessa virallinen ilmoitus vielä samana päivänä ja kaikki julkiset paikat suljettiin illalla. Uudeksi hallitsijaksi tuli Aleksanteri III. Asiasta annettiin välittömästi ilmoitus myös Suomessa:

"Nöyristyen Jumalallisen Luojan käsittämättömän päätöksen alaiseksi ja rukoillen Kaikkivaltiaalta rauhaa edesmenneen Isämme puhtaalle sielulle, nousemme Me esi-isäimme valtaistuimelle, Venäjän Keisarikunnan ja siihen eroittamattomasti yhdistettyjen Puolan Kuningaskunnan ja Suomen Suuriruhtinanmaan."

Kiitosrukous

Suomen senaatti kehotti alamaisia yhtymään kiitosrukoukseen kuolleen hallitsijan muistoksi. Tämä rukous luettiin kaikissa maan kirkoissa.

Vakuutus

Suomalaisille oli tärkeää, että uusi hallitsija antaisi heti vakuutuksen, jossa hän vahvistaisi maan perustuslait. Tällä teolla hän vahvistaisi olevansa Suomenmaan hallitsija. Aleksanteri III allekirjoitti hallitsijavakuuden, joka toimitettiin Suomen kenraalikuvernöörille ja senaatille. Toukokuussa Aleksanteri antoi myös käskyn valtiopäivien kokoontumisesta.

Snellmanin arvio

Kansallisfilosofin asemaan noussut J.V. Snellman kirjoitti Morgonbladetiin arvion Mitä Suomi pyytää suuriruhtinaaltaan? Hän esitti hyvin selkeästi, että maa odotti uuden hallitsijan suojelevan suomalaista yhteiskuntaa, sekä sen laitoksia ja sivistystä.

"... tällä hetkellä pyydetään vain varmuutta siitä, että tämä keskinäinen oikeus ja vapaus ja kaikki, mikä siihen liittyy, pysyy vastakin voimassa ja että ainoastaan Suomen, rakkaan isänmaamme todellinen menestys sen käyttämistä johtaa. Tämä on nykyhetken levottomuus. Tämä nykyhetken toivo."

Epävarmuutta

Aleksanteri II:n kuoleman johdosta pidetyssä surujuhlassa professori J.R. Danielson valitti, että maan perustuslaillinen kehitys oli pysähtynyt. Tämä herätti kenraalikuvernöörissä ja senaatin jäsenissä suurta närkästystä. Danielson oli uusia nousevia poliitikkoja. Hän oli uuden kulttuuri aikakauskirjan Valvojan päätoimittaja. Monissa kysymyksissä hän oli eri kannalla kuin suomalaisen puolueen johtomiehet.

Venäjällä poliittinen tilanne kiristyi keisarin murhan jälkeen. Kuvernöörit saivat lisää valtaa ja maahan voitiin uuden asetuksen nojalla julistaa myös "erikoissuojelun tila".

© Tekijänoikeudet