Senaatti
Senaatti nimitettiin jälleen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Edellisellä kerralla muutokset antoivat selviä merkkejä, että kokoonpano tulisi edelleen muuttumaan. Tuolloin uusi hallitsija ja uusi kenraalikuvernööri nostivat senaattiin ensi kerran kaksi tunnettua poliitikkoa: puoluejohtajat G.Z. Forsmanin, sittemmin Yrjö-Koskisen, ja Leo Mechelinin. Talousosaston johdossa jatkoi tuolloin jo vanha vapaaherra J.M. Nordenstam. Hän kuoli samana vuonna ja tilalle tuli välikauden mies af Forselles. Valtaluvan aikana talousosastosta lähti neljä miestä, näiden joukossa af Forselles. Hänen tilalleen talousosaston uudeksi varapuheenjohtajaksi tuli Hovimestari Meidän Hovissamme, Vapaaherra Samuel Werner von Troil, joka oli myös aatelinen lakimies ja pankinjohtaja. Vaikka von Troil oli vanhaa ylhäisaatelia, hän oli uuden ajan hallintomies. Hän loi uransa taitavana talousmiehenä, joka oli mukana myös kunnallishallinnossa.
Kaksi muuta uutta senaattoria olivat kenraali, Viipurin läänin kuvernööri, Woldemar von Daehn, joka taustastaan huolimatta tunnettiin suomalaisuuden ystävänä, ja Tilastohallituksen tirehtööri Karl Emil Ignatiius, joka oli puhdas virkamiestyyppi. Von Daehn jäi sotilasasioiden toimituskunnan päällikön, kenraali Christian Åker-Blomin, kanssa senaatin ainoiksi sotilaiksi, kun ennen nämä olivat hallinneet koko virastoa. Senaatti oli nyt selvästi poliittissävyinen hallitus.