Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Tullit :: 1885 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Tullit

Tullilaitos

Tullilaitosta uudistettiin. Tullilaitosta johti tullihallitus, joka oli senaatin talousosaston ja sen valtionvaraintoimituskunnan alainen.Palkkaussäännön mukaan tullihallituksen menot olivat 94.600 markkaa vuodessa, koko tullilaitoksen 861.000 markkaa. Suurinta palkkaa nautti päätirehtööri, 14.000 markkaa vuodessa. Vahtimestarin palkka oli 1.000 markkaa. Se vastasi teollisuudessa miehen keskiansiota. Paikallisaseman hoitajan palkka oli 4.500 mk, päällysmiehen 1.200 mk ja alimman virkailijan 600 markkaa. Vuosipalkan lisäksi tullin henkilökunta sai erilaisia "ylöskantoprosentteja", jotka laskettiin tullitulosta.

Kymin tehtaan virkailijoita 1885. Valok. Charles Riis & Co. Museovirasto.

Kymin tehtaan virkailijoita 1885. Valok. Charles Riis & Co. Museovirasto.

Nyt kaikki vanhat maksut peruutettiin. Näiden korvaamiseksi, jotta palkat eivät laskisi liikaa, julkaistiin erillinen "sivusaatavataksa", jossa määriteltiin tarkasti toimet ja laskutapa lisätuloille. Esimerkiksi laivoista perittiin selvitysmaksu, jonka tuotto jaettiin tullin virkamiesten kesken. Tämä maksu oli pienimmillään kolme markkaa ja suurimmillaan 225 markkaa.

Virkailija sai henkilökohtaista korvausta myös sinetöinnistä (50 penniä) tai tavaran vartioinnista. Virkailija ei saanut pyytää mitään muita maksuja kuin ne, jotka oli taksassa mainittu. Korvaus maksettiin aina laskua vastaan tullinhoitajan kautta, eikä suoraan virkailijalle. Tällä pyrittiin estämään tullimiesten lahjottavuus.

Venäjän tulli

Venäjän valtiokonselji päätti 28. toukokuuta uusista tullimaksuista tavaroille, joita Suomesta vietiin Venäjälle. Päätös julkaistiin Suomessa 11. elokuuta ja se aiheutti suurta levottomuutta. Suomen vienti Venäjälle oli käytännössä ollut lähes tullitonta, ja nyt näytti siltä, että tilanne muuttuisi jyrkästi.

Tullimaksuja nostettiin ja kiintiöitä pienennettiin, mutta ei dramaattisesti. Korotusten tarkoitus oli suojella venäläistä teollisuutta suomalaisten saamia poikkeusetuja vastaan, kun Venäjä jatkuvasti korotti tullejaan. Siksi näitä tulleja kutsuttiin differentiaalitulleiksi eli tasaustulleiksi. Tosiasiassa kyse oli kuitenkin suojelutulleista.

Suomen paperiteollisuus kasvoi Venäjän markkinoiden varassa. Sitä vietii poikeuksellisen alhaisin tullimaksuin. Raudanvienti kärsi eniten uusista tulleista. Tosin se oli perustunutkin poikkeukselliseen tullietuun. Suomalaisten edut Venäjän markkinoilla suhteessa länsimaiden viejiin kuitenkin säilyivät.

Venäläiset tasasivat tullimaksuilla suomalaisten kilpailuetuja. Kun näitä lueteltiin, joukossa mainittiin mm. monet juhlapäivät Venäjällä ja suomalaisten työntekijöiden raittius. Tullikysymyksestä käytiin kädenvääntöä vuosia. Venäjällä suunniteltiin myös Suomen liittämistä valtakunnan tullialueeseen, josta se erotettiin 1811.