Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Muita aiheita... :: 1886 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Muita aiheita...

Suomen valtiomuoto

Oikeusoppineiden ja korkeimpien virkamiesten piirissä herätti huomiota, että Suomen valtio-oikeudellinen asema oli epäselvä, ainakin nykyaikaisen valtio-oikeiden kannalta. Tämä seikka hankaloitti lainsäädäntötyötä Suomessa ja Venäjällä. Tästä syystä ministerivaltiosihteeri Th. Bruun antoi kaksi vuotta sitten senaatille tehtäväksi laatia asiasta selvitys. Työn tulos painettiin viime vuonna nimellä Suomen Suuriruhtinaskunnan valtiomuoto ja hallinto. Ministerivaltiosihteeri ja kenraakukuvernööri katsoivat, että teoksen sävy oli sopimaton, sen saattoi tulkita Venäjän vastaiseksi. Teoksen levittäminen kiellettiin. Yksi sen laatijoista oli senaattori Leo Mechelin.

Der Nebelspalter, Zürich 1886. Museovirasto.

Der Nebelspalter, Zürich 1886. Museovirasto.

Keski-eurooppalaisesta näkökulmasta Suomi oli erottamaton osa Venäjää. Mechelin laati tehdystä työstä hieman muutetun version ja julkaisi sen tänä vuonna omalla kustannuksellaan ja nimellä Precis de droit public de la Grand-duche de Finlande. Hän esitti, että Suomi oli valtio, jolla oli omaa lainsäädäntöja hallintovaltaa. Tämä valtio oli syntynyt vuonna 1809 Haminassa ja muodosti Venäjän kanssa hallitsijaunionin. Venäläisen –­ ja monen suomalaisenkin –­ tulkinnan mukaan Suomi oli Venäjän provinssi, jolla ei ollut minkäänlaista valtioluonnetta. Mechelinin teos huomattin myös Venäjällä. Keskustelu Suomen valtiosta oli valmis jatkumaan.

Lakikodifikaatio

Suomen ja Venäjän lakijärjestelmien uudistamista ja yhteensovittamista pohti jälleen komitea. Jo 1830-luvulla alkanut hanke sammui Itämaisen sodan vuosina. Vuonna 1882 asia tuli uudelleen esille. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin komitea tekemään esitystä Suomen hallitusmuodosta. Siihen kuuluivat prokuraattori A.B. von Weissenberg sekä neljä muuta oikeusoppinutta: Th. Rein, N.I. Fellman, K.V. Nystén ja R.F. Hermansson. Komitea sai aikaan mietinnön, jonka J.R. Danielsson tänä vuonna kokosi. Laaja asiakirja sisälsi mm. 93-kohtaisen esityksen Suomen hallitusmuodosta. Esitys toimitettiin kenraalikuvernöörille ja edelleen Pietariin.

Kihlakunnanoikeudet

Kunnat asettivat tästä lähin jäsenet kihlakunnan lautakuntaan ja vastasivat näiden palkkauksesta. Lautamiehet valitsi kihlakunnanoikeus kolmeksi vuodeksi kerrallaan niistä ehdokkaista, joita kunnat olivat kuntakokouksissa asettaneet. Käytännössä isot kunnat saivat useamman lautamiehen, pienet eivät välttämättä yhtään omaa edustajaa.

Työväenyhdistyksiä

Helsingin esimerkin mukaisesti myös Turkuun ja Tampereelle perustettiin työväenyhdistykset. Perustajina oli lähinnä suomenmielistä sivistyneistöä. Työmiehiä oli mukana vähän.