Muita aiheita...
Kaupungin aateliset
Joulukuussa kumottiin määräykset, joiden mukaan aatelismies ei saanut olla kaupungin pormestarina, raatimiehenä tai maistraatinsihteerinä. Tämä asia oli jäänyt huomaamatta, kun kunnallislakeja muutettiin 1870-luvulla.
Uskonnonvapaus
Senaatin talousosasto ei hyväksynyt Suomen uskonnonvapaus- ja suvaitsevaisuusyhdistyksen sääntöjä. Kielteinen päätös annettiin 17. maaliskuuta. Yhdistys oli perustettu viime vuonna ajamaan uskonnonvapauden asiaa, kun luterilainen kirkko näytti ottavan asiaan kielteisen kannan.
Ministerivaltiosihteeri
Suomen asioita Pietarissa esittelevä ministerivaltiosihteeri Theodor Bruun kuoli 3. syyskuuta. Hänen tilalleen nimitettiin 9. marraskuuta kenraali Johan Casimir Ehrnrooth. Hän oli pisimmälle valtakunnan viroissa edennyt suomalainen. Käytyään Haminan kadettikoulun Ehrnrooth palveli Venäjän armeijassa. Turkin sodassa vuonna 1877 hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi. Vuonna 1880 Aleksanteri II lähetti hänet Bulgariaan, missä hänestä tuli ensin sotaministeri, sitten myös sisä- ja ulkoministeri sekä ministerineuvoston puheenjohtaja. Vuodesta1882 Ehrnrooth oli ollut Suomen ministerivaltiosihteerin apulaisena.
Sotaväki
Reservin upseereista annettiin asetus 25. tammikuuta. Sen 1–§ mukaisesti "Suomen sotaväen reservin upseereita käytetään sotaväen upseerien täydentämiseen sodan aikana". Reservipalvelus oli pakollinen kaikille upseereille siten kuin asevelvollisuuslaki määräsi. Tämä koski myös Venäjän armeijassa upseerin arvon saaneita Suomen kansalaisia. Vapautuksen sai erillisestä anomuksesta. Reserviin sai ilmoittautua myös vapaaehtoisena sen jälkeen, kun pakollinen aika loppui. Reserviin ei kirjoitettu virkamiehiä, joiden virka-asema vapautti heidät sotapalveluksesta. Reservin upseerin piti käyttäytyä sotilasarvon mukaan.
Kutsunnat
Suomalaisiin tarkkampujapataljooniin kutsuttiin palvelukseen 1682 miestä.
Kadettikoulu
Kadettikoulun ohjesääntöä muutettiin. Koulussa luettiin kotimaisten kielten lisäksi venäjää, saksaa, ranskaa, historiaa ja matematiikkaa. Eniten tunteja oli venäjässä, toiseksi eniten matematiikassa ja mekaniikassa. Pienipalkkaisimmat henkilöt koulussa olivat laupeudensisar ja rummunlyöjä. He saivat 300 markkaa, kun johtajalle maksettiin 14.000 markkaa. Kadetin ruokamenot harjoituksissa oli 1,50 markkaa päivässä.