Rikoslaki

Vuosikymmeniä valmisteltu uusi rikoslaki annettiin19. joulukuuta. Lain kaikki 114 sivua oli luettava saarnastuolista, kuten erikseen huomautettiin. Uusi laki määrättiin tulemaan voimaan vuoden 1891 alusta. Se korvasi rikos- ja rangaistuskaaren vuodelta 1734 eli ns. vanhan valtakunnan lain, jossa mm. Venäjä mainittiin ulkomaana. Siltä osin kuin uudessa laissa ei ollut tarkempia määräyksiä, vanha laki oli edelleen voimassa. Tällaisia olivat mm. painotoimea koskevat määräykset, kuten erillisessä julistuksessa todettiin.

Uusi rikoslaki ei koskenut venäläistä sotaväkeä ja Venäjän hengellistä säätyä Suomessa. Myös Suomen sotaväellä oli oma rikoslaki vuodelta 1886. Laki pyrki olemaan nykyaikainen sikäli, että siinä korostettiin jossain määrin ns. parannusnäkökulmaa ja samalla poistettiin vanhanaikaisia rangaistuksia.

Seuraavia rangaistuksia ei saanut käyttää vuoden 1890 jälkeen: rauhattomuus, suomitseminen, kaularauta pakkotyössä, julkipano häpeään, rikoksesta kuuluttaminen kirkossa, häpeällinen hautaaminen, karkotus maanpakolaisuuteen, raippa- tai vitsarangaistus sekä vesileipävankeus.

Kuolemanrangaistus säilyi laissa. Siihen voitiin tuomita vain murhasta tai valtion vastaisesta rikoksesta. Uusi rangaistus oli kansalaisluottamuksen menettäminen määräajaksi. Asetuksessa rangaistusten toimeenpanosta todettiin mm. seuraavaa:

"Ennen kuin kuolemanrangaistus pannaan täytäntöön, on tuomitulle annettava sovelias aika valmistautua kuolemaan... Jos tuomittu, ennen kuin hänet mestauspaikalle viedään, haluaa nauttia jotakin juomaa; älköön sitä häneltä kiellettäkö, mutta älköön hänen sallittako itseänsä päihdyttää.

... Raskaana olevan naisen kuolemantuomiota älköön täytäntöön pantako, vaan lykättäköön se siksi kuin hän synnytyksestä on toipunut; samoin on sen kuolemanrangaistus, joka sairauden takia ei voi kuolemaan valmistautua, jätettävä siksi kuin hän on tullut terveemmäksi."

Kuolemanragaistuksia ei ollut pantu toimeen vuoden 1826 jälkeen, vaan tuomiot muutettiin vankeudeksi ja karkotukseksi Siperiaan. Kuolemantuomioita oli silti annettu kymmeniä joka vuosi. Niitä oli tänä vuonna neljä prosenttia kaikista rangaistuksista. Yleisin rangaistus oli kuritushuone. Sen saivat mm. varkaat ja irtolaiset.

Rikoslain uudistaminen perustui sitä valmistaneen komitean esitykseen. Se aloitti toimintansa jo vuonna 1865 ja sai esityksen valmiiksi kymmenen vuotta myöhemmin. Sitä tarkastamaan laitettiin uusi komitea vuonna 1881 ja se teki nykyisen lain pohjana olevan ehdotuksen vuonna 1884. Esitys oli valtiopäivillä vuosina 1885 ja 1888. Säädyt tekivät siihen pieniä muutoksia.