Laman merkkejä

Viime vuosikymmenen jälkipuolella talous kasvoi pitkän laman jälkeen nopeasti. Varsinkin pankkien lainananto lisääntyi. Setelistön määrä kasvoi muutamassa vuodessa 50 prosenttia, kun maahan tuotiin runsaasti uutta pääomaa. Sillä rahoitettiin kulutusta, viljantuontia, teollisuutta, liikennettä ja rakentamista. Varsinkin rakennusalalla oli spekulativista toimintaa. Rahoitustilannetta kevensi sekin, että maahan syntyi nopeassa tahdissa uusia pankkeja, kuten Kansallis-Osake-Pankki ja Helsingin Kansanpankki.

Tänä vuonna puutavaran vientihinnat laskivat nopeasti, kauppa Venäjän kanssa vähentyi ja rakennustyöt lähes loppuivat. Tämä aiheutti uhkatilanteen pankeille ja työttömyyttä. Valtion verotulot vähentyivät tänä vuonna 6,5 miljoonasta 5,5 miljoonaan markkaan. Tulitulot sen sijaan olivat edelleen kasvussa. Samoin hinnat ja palkat nousivat useimmilla aloilla.

Vararikkoja tehtiin 187. Näistä kaikki olivat kauppaliikkeitä. Niiden yhteiset velat olivat 5,5 miljoonaa markkaa. Summa oli suuri verrattuna edellisiin vuosiin, mutta monin verroin pienempi kuin esimerkiksi vuosina 1883, 1885 ja 1886.

Pankkien ja rahatalouden uhkakuvista huolimatta kansantulo lisääntyi lähes kaikilla aloilla ja kokonaiskasvu oli 5,8 prosenttia. Se oli eniten sitten vuoden 1882. Tänä vuonna saavutettiin pitkän korkeasuhdanteen huippu.