Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Torpparin elämää :: 1891 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Torpparin elämää

Kirjakkalan ruukin työntekijöitä 1891. Kuva: Museovirasto.

Kirjakkalan ruukin työntekijöitä 1891. Kuva: Museovirasto.

Maisteri Axel Warén oli kiinnostunut torpparien asemasta ja keräsi näistä laajan aineiston. Tietoja haettiin lehtiilmoituksella. Jeremias Öfverling lähetti kirjeen, jossa kuvasi torpparin elämän epävarmuutta. Hän selvitti, että torpan saaminen oli vaikeata. Isännät laittoivat yhä kovempia ehtoja ja halusivat mm. varmistaa, ettei torpan kysyjä ollut rettelöitsijä, jolla oli tapana hakea oikeuksiaan käräjillä. Tilanteesta seurasi:

"joka talon ja torpan tuvassa vieläpä saunassakin kaikkien ylenkatseen alaisina asuu nuoria pariskuntia pienokaisten kanssa ja huonossa toimeentulossa... johon ovat pakotetut syystä, että maan vuokraaminen... on liian työläs, kaikkine ehtoineen joita nykyjään maanomistajat vaativat".

Suomen kasvava teollisuus sai työväkensä maaseudun liioista lapsista. Joka viides hämäläisen torpparin lapsi päätyi työntekijäksi. Useimmat jäivät maatyöläisiksi. Jeremiaan kuvaus oli todenmukainen varsinkin eteläisessä Suomessa, missä torppareita oli enemmän kuin tilallisia. Useimmin torpppa siirtyi isältä pojalle tai vävylle. Joka kolmas torpparin lapsi jatkoi torpparina.1

Pohjanmaalla torpat oli perinteisesti jaettu talojen omille lapsille. Kun tiloja ei voinut loputtomasti lohkoa, lapsien ainoa mahdollisuus oli muuttaa pois kotiseudulta. Juuri Pohjanmaalla oli siirtolaisuus Amerikkaan nopeasti lisääntymässä.

  1. Pertti Haapala (Sosiologia 1983:4).