Iisalmi
Iisalmi julistettiin kaupungiksi 20. päivä lokakuuta:
"Me ALEKSANDER Kolmas; Jumalan Armosta, koko Wenäjanmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m.,
y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomen Senaatin Talous-osaston alamaisesta esityksestä ja katsoen myöskin maan Kenraalikuvernöörin kehotukseen, olemme Me nähneet hyväksi Armossa määrätä, että Iisalmen kauppala Iisalmen pitäjäässä Kuopion lääniä on toisinmuodostettava kaupungiksi ja saava nimen "Iisalmi"; jonka yhteydessä Me Armossa olemme tahtoneet sille uudelle kaupungille vahvistaa erinäisen perustuskirjan."1
Iisalmesta oli tullut kauppala vuonna 1860. Jo tätä ennen paikalle oli saatu lupa perustaa apteekki, piirilääkärin vastaanotto ja postikonttori. Iisalmi oli vilkas kauppa- ja kulkupaikka sen läpi virtaavan Paloisvirran vuoksi. Vesitie yhdistää pohjoisimman Savon pitäjät Kuopioon ja Saimaan vesistöön.
Iisalmen kauppalan väki, jota oli alle 2.000, jäi edelleen Iisalmen maaseurakunnan jäseniksi. Kauppan vieressä oli Iisalmen suuri maalaiskunta. Iisalmen seudun nähtävyyksiä ovat vesireitin lisäksi Koljonvirran taistelupaikka, Runnin kylpylä ja monet sahat. Iisalman pappila oli maan mahtavin ja tunnettu kuuluisista isännistään ja näiden vieraista.