Lapsen usko
Senaatin kaikille alamaisille hallitsijan nimessä antama rukouspäiväjulistus käsitteli tänä vuonna huonoa satoa:"Niinpä painaa Suomenkin kansan hartioita Herran käsi raskaasti pian päättyneen vuoden viimeisinä hetkinä ja lähimmän tulevaisuuden vaiheet ovat peitetyt pilviin. Pelvolla odotettiin viimekuluneena kesänä mitä tuleva talvi oli isänmaallemme tuottava. Ja jos Jumalan armosta epätoivo paikkapaikoin muuttuikin siunaukseksi, niin on kuitenkin monesta maamme kulmasta tullut katovuoden ja nälän kuulumiset, niin että köyhyys ja kurjuus, taudit ja vaivat ovat odotettavissa..."
Onnettomuus oli odotettavissa. Siitä kertoo Raamattu kuvatessaan Israelin kansan kohtaloita. Herran kuritukseen oli vastattava nöyryydellä ja entistä lujemmalla uskolla, lapsen uskolla:
"Jumalan lapsi pyrkii tunkeumaan sisemmälle, syvemmälle, hakee Häntä, jonka käsi rankaisee, ja laskee peittelemättä ja vilpittömästi koko syntinsä Jumalan eteen, ei pakanan ja orjan tavalla, vaan lapsen turvallisella luottamuksella, katuen syntinsä särjetyllä sydämmellä, samoin kuin lapsi ainakin lähestyy loukattua isäänsä, jonka tahtoa hän rikkoi..."