Suomalainen taide
Suomalaiset taiteilijat vaelsivat Itä-Suomeen ja osa myös Venäjän Karjalaan etsimään innoitusta uuteen taiteeseen, joka oli kansainvälistä tasoa, mutta sielultaan syvästi suomalaista. Taiteilijat olivat opiskelleet ulkomailla ja kehittäneet siellä tekniikkansa pitkälle. Karjala-innostus ei seurannut vanhan kansantaiteen muotoa, vaan otti siitä vain aineksia.
Eero Järnefelt, joka teki näyttäviä realistisia maalauksia, oli kaukana Karjalassa Juhani Ahon kanssa. Tällä matkalla hän sai aiheen teokseensa Raatajat rahanalaiset, joka kuvaa kaskenpolttoa ja ankaraa luontoa. Järnefelt innostui ns. alkuperäisestä suomalaisesta maisemasta, joka oli idässä eikä lännessä.
Suomalainen taide ja Kalevala olivat vapautumassa eurooppalaisen taiteen muotokielestä. Gallén teki viime vuonna näyttävän Aino-tarun ja tänä vuonna valmistui mm. Paimenpoika Paanajärveltä. Hän teki taulun myös Mäntykoskesta, jonka I.K. Inha talletti valokuvana.
Albert Edelfelt maalasi Porilaisten marssin. Se oli kuvitusta Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin.
Pekka Halonen maalasi Oijustien. Se on herkkä suomalainen maisemakuva.
Jean Sibelius esitti suurimuotoisen teoksensa Kullervo ja J.P. Hannikainen opetti koululaisille suomalaista laulua kokoelmallaan Pieni lauluseppele.