Kylmä
Victor Westerholm, Talvikuva Hangosta, A. ja H. Jacobssonin museosäätiö. Kuva: Museovirasto.
Kesän lämpötilat olivat normaalit paitsi, että halla koetteli suurinta osaa maata, erikoisesti Itä-Suomea, keskellä kesää eli heinäkuun 14. päivä. Myös kesäkuun alussa ja elokuun lopulla oli useita hallaöitä.
Hallan syistä tehtiin useita tieteellisiä tutkimuksia. Tänä vuonna julkaistiin Theodor Homenin, S. Lemströmin ja tutkimukset yö- ja kesähalloista. He kumosivat Hällströmin teorian, että hallan syy oli veden haihtuminen. Kyse on maan ja ilman lämmöstä.
Laivaliikenne loppui Itämerellä moneksi viikoksi. Hangon satama oli umpijäässä tammikuusta alkaen. Ja vaikka se olisi pidetty auki, laivat eivät olisi päässeet Ruotsiin kuitenkaan. Hangon edustalla oli kymmenen metrin ahtojää. Jää saatiin auki dynamiitilla vasta 20. maaliskuuta. Uusi jäänsärkijä Murtaja osoittautui liian heikoksi. Sen seuraksi vaadittiin uutta laivaa, joka olisi rakennettu vahvemmaksi ja voisi edetä myös ahtojäässä. Asiaa tutkittiin ja käytiin tutustumassa amerikkalaisiin murtajiin Suurillä järvillä. Laivaa ei kuitenkaan saatu.