Muita aiheita...
Koulut
Valtio tuki kansakoulujen perustamista maalaiskuntiin. Tästä huolimatta 65 maalaiskunnassa ei ollut vielä yhtään kansakoulua. Vastahankaisuus johtui siitä, että kunnanisät pitivät koulua liian kalliina, vaivalloisena ja turhana. Silti kansakouluissa oli kaupungeissa 21.000 oppilasta ja maalaiskunnissa 46.000 oppilasta. Lisäksi seurakunnan järjestämiä pikkulasten kouluja– kävi 29.000 lasta.
Valtionarkisto
Vuonna 1869 perustettu Valtionarkisto sai uuden johtosäännön. Sen tehtävä on tallettaa asiakirjat, joilla on maan "historiaan nähden pysyväinen arvo".
Suomenkieli
Suomalaisen puolueen johtomiehiin kuuluva Agathon Meurman julkaisi kirjasen Kuinka suomen kieli pääsi viralliseksi. Sen mukaan maan sivistyselämä, talous ja hallinto ovat kehittyneet nimenomaan suomenkielen voittokulun mukana.
J.V. Snellmanin kootuista teoksista ilmestyi ensimmäinen nide ruotsiksi. Hän ei itsekään kirjoittanut suomeksi.
Laivaturma
Höyrylaivat Ajax ja Runeberg törmäsivät 8. elokuuta Helsingin ja Laajasalon välillä, jolloin lähes 40 henkilöä sai surmansa.
Kirkon asioita
G.N. Bergroth julkaisi teoksen Suomen kirkon historia pääpiirteissään. Se oli ensimmäinen yleisesitys tältä alalta.
Kuopion piispa Gustaf Johansson julkaisi kirjan Laestadiolaisuus. Hän suhtautui kielteisesti lestadiolaisiin, joita hänen omassa hiippakunnassaan oli erityisen paljon.
Pohjanmaan ja Savon kerran hajonnut herätysliike sai koottua voimiansa uudelleen. Tänä vuonna perustettiin kustannusliike Herättäjä ja järjestettiin suuria kesäkokouksia. Johdossa olivat N.G. Malmbergin poika Wilhelmi Malmivaaraan sekä maallikot Juho Malkamäki ja Mauno Rosendah.
Korkeasaari
Helsingin Korkeasaaressa toimivasta eläintarhasta julkaistiin opaskirjanen. Eläintarha oli Suomen ainoa ja juuri avattu. Sen toimintaan saatiin varoja ravintolatoimesta, joka vuokrattiin ykstyiselle yrittäjälle.