Siirtolaisuus
Emigranttihotelli Hangossa. Kuva: Museovirasto.
Muuttajia oli tänä vuonna 6.277 miestä ja 2.840 naista. Eniten lähtijöissä oli "loisia ja mäkitupalaisia", joita oli 29 prosenttia. Torppareita ja näiden lapsia oli 14 %, talollisten tyttäriä ja poikia 25 % ja talollisia 8 %. Enemmistö oli siis maaseudun nuoria tilattomia miehiä, joiden oli helpoin lähteä työn perään. Lähtijöitä oli erikoisen paljon Pohjanmaalta. Sen sijaan Savosta oli lähtijöitä vain joitakin harvoja.
Siirtolaiset lähtivät pitkälle matkalle Hangosta, missä oli erityinen hotelli heitä varten. Toissavuonna aloitettiin suora meriyhteys Englannin kautta. Matka kesti enää vain 12 päivää.
Siirtolaiseksi lähteminen oli suuri ja toiveikas askel niille, joille toimeentulo Suomessa oli vaikeata. Sadot olivat viime vuosina olleet huonoja ja tilaa oli yhä vaikeampi saada. Monet ihmiset taas pitivät siirtolaisia pettureina, jotka jättävät oman maansa. Lehdissä kirjoitettiin sekä puolesta että vastaan. Pohjalaiseen lähetty kirjoitus punnitsi asiaa kummaltakin kannalta.
Konni Zilliacus julkaisi viime vuonna oppaan siirtolaiseksi aikoville. Tänä vuonna se suomennettiin.