Muita aiheita...
Suomea yliopistossa
Opettajien oli osattava suomenkieltä. Tästä annettiin asetus, jossa asia oli esitetty varsin selkeästi:
"Virkaan pääsemiseen opettajaksi Aleksanderin Yliopistossa vaaditaan tästälähin kyky puheessa ja kirjoituksessa käyttää Suomen kieltä sekä antaa opetusta ja pitää tutkintoja sanotulla kielellä..."
Koska vaatimus oli monille liian kova, kielitaitovaatimukseen sai helpotusta erikseen anomalla. Professorin virkaan helpotuksen antoi hallitsija, alempiin virkoihin kansleri. Yliopiston konsistori sai päättää miten vaadittavaa kykyä osata suomea mitattiin. Käytännössä kielenä oli ruotsi. Vain suomen kielen professori Setälä käytti aina suomea.
Yliopistossa opiskeltiiin myös kesällä. Lomakurssin osanottajat kuvauttivat itsensä. Opettajista oli erilliset kuvat.
Aino Ackté
Aino Ackté piti ensimmäinen oman konserttinsa ylioppilasjuhlassa 30. maaliskuuta. Mukana oli myös Robert Kajanusen johtama orkesteri. Nuori laulajatar sai Suomen ja Ranskan valtion apurahan musiikin opiskeluun Pariisissa.
Sibelius
Laajalla Kullervo-teoksella mainetta saanut Jean Sibelius sai valmiiksi uusia teoksia: Karelia-sarjan ja Rydbergin runoon tehdyn Metsänhaltijan.
Kirjallisuutta
Tänä vuonna ilmestyneistä uusia kirjoja olivat mm. Santeri Alkion Puukkojunkkarit, Santeri Ivalon Juho Vesainen,Teuvo Pakkalan Elsa ja Arvid Järnefeltin Heräämiseni.
Suomennoksina ilmestyivät mm. Mark Mark Twainin Tom Sawyer matkalla ja Arthur Conan Doylen Neljän merkit. Twainin kirja ilmestyi Yhdysvalloissa vasta tänä vuonna. Kirjailija kertoi eräässä novellissaan Suomesta:
"Five or six years ago a lady from Finland asked me to tell her a story in our negro dialect, so that she could get an idea of what that variety of speech was like."
Nainen oli Alexandra Gripenberg.
Amerikka
O.A. Forsström julkaisi kirjan Chicago, jossa kerrottiin mm. viime vuoden maailmannäyttelystä. Uutta olivat sähkömoottoriveneet, sähkörautatiet ja sähköllä liikkuvat jalkakäytävät. Lisäksi Forsström kertoi Buffalo Billin showsta ja etsivätoimisto Pinkertonin vaiheista, sekä kuvasi sikäläisiä lehtiä:
"Amerikkalaiset sanomalehdet liikkuvat mielellään skandaalien ja roskajuttujen alalla. Kertomukset aviorikoksista ja eroista ovat heille erittäin haluttua tavaraa."
Suomesta otti passin Amerikkaan tänä vuonna vain 1.284 ihmistä. Edellisinä vuosina näitä oli 7.000–9.000.
Armahdus
Keisarin vihkiäisten kunniaksi tämä julisti perinteiseen tapaan armahduksen:
"... tehdäksemme tämän riemuisan tapauksen muistettavaksi niillekin alamaisillemme Suomen Suuriruhtinaskunnassa, jotka ovat rikkoneet lakia, olematta kuitenkaan syyllisinä mihinkään törkeimmistä rikoksista, taikka jotka köyhyyden takia ovat laiminlyöneet yhteiskunnallisia velvollisuuksiansa...".
Armahduksen saivat sotilaskarkurit, jos he palasivat vuoden aikana, sekä vähäisistä verorästeistä tuomitut. Lievemmistä rikoksista vankilassa olevien vankeusaikaa lyhennettiin kahteen kolmannekseen.
Spiritismiä
Helsingissä herätti huomiota meedio, rouva d'Esperance. Asia oli muutenkin pinnalla. Minna Canth kertoi olevansa kiinnostunut spiritismistä ja pitäneensä kokousta mm. Axel Gallénin ja Pekka Brofeldtin kanssa.
Tiedettä
Suomessa vähän ymmärretty tutkija Wilhelm Bolin julkaisi filosofielämäkerran Spinoza, ein Kultur und Lebensbild. Kaarle Krohn toimitti isänsä Julius Krohnin kesken jääneen työn Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus.