Tilojen jakaminen

Kesäkuussa annettiin säätyjen viime vuonna hyväksymä asetus maatilojen osittamisesta. Se tarkoitti käytännössä, että maan lohkomista uusiksi tiloiksi estävät tiukat rajoitukset poistettiin:

"Isojaolla erotettuja tai vanhastaan yksinäisinä olleita rälssija perintötaloja sekä myöskin sellaisista taloista halkomisen tahi lohkomisen kautta syntyneitä tiloja saapi tästälähin esteettä halkoa, jos vain joka osa tekee vähintään yhden kolmassadasosan manttaalia ja sillä sen ohessa on vähintään viisi hehtaaria veronkannattavaa maata."

Sama laki sanoi, että torpat, jotka oli vuokrattu ikuisiksi ajoiksi", sai lunastaa omaksi. Näitä oli kuitenkin vähän.

"Halkominen, lohkominen ja palstatilan erottaminen ovat maanmittarin toimitettavat, ja on maanmittari, jollei alempana toisin sanota, kuvernöörin määrättävä. Hakemuksen tällaista määräystä varten saapi jättää paikkakunnan kruununvoudille tahi nimismiehelle, jonka on velvollisuus toimittaa se kuvernöörille."

Lain odotettin lisäävän pienehköjen palstatilojen syntyä ja poistavan siten jo raskaaksi koettua "maannälkää". Sanottiin, että siirtolaisuuskin johtui mahdottomuudesta jakaa tilaa. Viime vuosikymmenen aikana uusia tiloja oli muodostettu lohkomalla vain noin 750 vuodessa. Se oli vähän maassa, jossa oli 112.000 maatilaa, joissa asui yli kaksi miljoonaa ihmistä.