Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Muita aiheita... :: 1895 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Muita aiheita...

Axel Gallén 1890-luvulla. Kuva: Museovirasto.

Axel Gallén 1890-luvulla. Kuva: Museovirasto.

Karjalaisia kanteleensoittajia Helsingin musiikkijuhlilla. Kuva on ilmeisesti vuodelta 1895. Museovirasto.

Karjalaisia kanteleensoittajia Helsingin musiikkijuhlilla. Kuva on ilmeisesti vuodelta 1895. Museovirasto.

Apteekkarit

Apteekkitoiminta oli luvanvaraista. Apteekin perustamiseen tarvittiin lupa senaatilta ja sääteli myös lääkkeiden hintoja. Tänä vuonna annetun uuden lääketaksan liitteessä oli apteekkarin ohjeet. Niissä todettiin hinnoista:

"Milloin lääkeaineitten hinnat nousevat yli tahi alenevat alle viidentoista prosentin, tarkastaa Lääkintöhallitus tämän taksan joka syksy ja ehdottaa Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosastolle ne muutokset siihen, joita saatetaan tarpeellisiksi havaita."

Apteekkarilla piti olla farmaseutin koulutus. Apteekkioikeus oli vuoden 1893 jälkeen ollut määräaikainen.

Dosentit

Dosentit olivat oleellinen osa yliopiston opettajakuntaa. Heitä oli yhteensä 41. Useimmat saivat apurahaa, joka oli 1.500 - 2.500 markkaa vuodessa. Se oli kaukana professorin palkasta, mutta antoi muiden tulojen kanssa dosentille säädyllisen toimeentulon. Apurahaa sai kolme vuotta kerrallaan, enintään 9 vuotta –­ tai hyvästä syystä jatkuvasti. "Apurahaa nauttiva dosentti olkoon velvollinen julkisesti luennoimaan kaksi tuntia viikossa." Dosenttien asemasta oli voimassa oma lakinsa.

Lahjoitusvirka

Yliopistoon perustettiin lahjoitusvaroin fysiikan professorin virka.

Tolstoi

Leo Tolstoin Sota ja rauha ilmestyi suomeksi 30 vuotta sen kirjoittamisen jälkeen. Tolstoin vaikutus näkyi Suomessakin. Minna Canthin näytelmä Anna Liisa esitettiin Suomalaisessa teatterissa 2. lokakuuta. Siinä Anna Liisa on nuori nainen, joka sovittaa vanhan rikoksen, lapsenmurhan, tunnustamalla sen kihlajaisissaan ja kärsii siitä seuraavan vankeusrangaistuksen. Arvid Järnefelt piti Leo Tolstoita oppi-isänään. Hän julkaisi teokset Ihmiskohtaloita ja Ateisti. Hänen mukaansa Jumala ei löydy ihmisen ulkopuolelta, vaan omasta sisimmästä.

Tawastjerna

Aikaisemmin mm. nälkävuosista kirjoittanut K.A. Tawaststjerna palasi Suomeen pitkältä ulkomaanmatkalta. Hän kokeili siipiään eurooppalaisessa kirjallisuudessa, mutta ei menestynyt. Hän julkaisi tänä vuonna kirjan Finska vikens hemlighet, jonka aiheen hän sai sotalaiva Rusalkan uppoamisesta.

Nuorisoseurat

Jyväskylässä pidettiin heinäkuussa ensimmäinen yleinen nuorisoseurojen kokous. Liike oli saanut alkunsa jo vuonna 1881 Kauhavalla. Tarkoitus oli koota maaseudun nuoria terveellisten harrastusten pariin. Omaa lehteä, Pyrkijää , toimitti Santeri Alkio Laihialta.

Symbolismi

Suomessa oli lukuisia omintakeisia ja mainetta saaneita nuoria taiteilijoita.

Magnus Enckell teki symbolisen työn Fantasia, joka on pelkistettu kuva nuoresta miehestä metsässä. Hän sai oppinsa Pariisista.

Hugo Simbergilta valmistui voimakas Halla. Siinä luonnon kuoleminen on esitetty tyyliteltynä ihmisolentona, joka istuu ruiskuhilaan päällä ja puhaltaa kylmän henkäyksen ruispellon ylle.

Helene Schjerfbeckin tapa maalata oli myös tavallisesta poikkeava. Hänen työnsä Omakuva on sekin enemmän symbolinen kuin realistinen.

Simberg oli Akseli Gallénin oppilas. Gallén ei arvostanut ranskalaista symbolismia, vaan katsoi edustavansa sitä itse korkeammalla tasolla. Tänä vuonna hän muutti Kalelan erämaa-ateljeehen Ruovedelle.

Ylioppilastutkinto

Ylioppilaskokeessa oli "Äidinkielellä käsiteltäviä aineita" seuraavat:

  1. Jumalan kaitselmus.
  2. Uskonpuhdistuksen edeltäjät.
  3. Perikleen aikakausi.
  4. Hugenottisodat.
  5. Aleksanteri II Suomen Suuriruhtinaana.
  6. Elias Lönnrot.
  7. Runebergin runoelma Wilhelm von Schwerin.
  8. Viljalajeistamme.
  9. Ukkosesta ja ukkosenjohdattajasta.

Musiikkia

Helsingin musiikkimaailma oli yhä monipuolisempi. Tänä vuonna siellä esiintyi mm. tennesseeläisten mustien opiskelijoiden lauluyhtye Fisk Jubilee Singers. Ryhmä esitti spirituaaleja ja Foster-sävelmiä Palokunnantalon ja Ylioppilastalon konserteissa. Tutumpaa tarjontaa oli kansanmusiikki, jota esittivät aidot karjalaiset kanteleensoittajat.

Maamme laulun säveltäjä ja Helsingin musiikkielämän luoka Fredrik Pacius sai patsaan Kaisaniemen puistoon. Se paljastettiin 8. kesäkuuta.