Kuolleita
Taiteilija Gunnar Fredrik Berndtson kuoli 9. huhtikuuta Helsingissä. Hän oli syntynyt siellä vuonna 1854. Hänen vanhempansa olivat kirjailija Fredrik Berndtson ja vapaaherratar Augusta de la Chapelle. Gunnar Bendtson teki mm. taulun Morsiamen laulu.
Runoilija Kaarlo Robert Kramsu kuoli 28. elokuuta Kuopiossa. Hän oli syntynyt vuonna 1855 Oulussa merimiehen poikana. Kramsu julkaisi kokoelman Runoelmia I vuonna 1887. Tunnettu on mm. runo Ilkka, joka kertoo Nuijasodasta. Hän näki oman elämänsä ja Suomen kansan kohtalon synkkänä. Kramu elätti itsensä lehtimiehenä. Hän keskeytti opiskelut yliopistossa varojen puutteen ja mielenterveysongelmien vuoksi.
Suomen tunnetuin rikollinen Matti Haapoja hirttäytyi 8. tammikuuta Turun lääninvankilassa. Hän oli syntynyt Ylistarossa vuonna 1845.
Professori Adolf Moberg kuoli 30. huhtikuuta Helsingissä. Hän oli syntynyt 1813 Kemiössä torpparin poikana. Moberg valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1840. Hänestä tuli fysiikan professori vuonna 1849. Hän oli myös yliopiston rehtori vuosina 1872 - 1875. Erottuaan hän sai valtioneuvoksen arvon. Hänen merkittävin tieteellinen työnsä oli Pharmacopaea Fennica. Moberg oli myös Suomen Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1873 - 95 ja hän julkaisi uskonnollisia lauluja. Hän oli aviossa kolmesti.
Tohtori, kirjallisuusmies Robert Alfred Renvall kuoli 8. joulukuuta Helsingissä. Hän oli syntynyt 1829 Uskelassa kirkkoherran poikana. Hän oli amanuenssina yliopiston kirjastossa vuodesta 1862 vuoteen 1890. Hän laati elämäkertaluettelot Finlands universitet 1828-1890 ja Förteckning öfver filosofie magistrar promoverade i Åbo 1643 - 1827. Hän teki ja julkaisi sarjaa Finlands periodiska litteratur 1771 - 1871. Hän sai filosofian tohtorin arvon 1877. Renvall kuoli naimattomana.
Tilanomistaja ja teollisuusmies Adolf Törngren kuoli 3. maaliskuuta Tampereella. Hän oli syntynyt vuonna 1824 Turussa. Hänen isänsä oli lääketieteen professori, sittemmin lääkintälaitoksen ylijohtaja, arkkiatri Johan Törngren. Törngren suoritti tuomarin tutkinnon mutta antautui pian liike-elämään. Hän peri monta suurta kartanoa, mm. Nuutajärven, Nokian ja Laukon. Hän laajensi Nuutajärven lasitehdasta ja aloitti myös suurimittaisen viljelyn. Vuosina 1856 - 1859 Törngren perusti G.A. Wasastjernan kanssa masuunin ja pellavatehtaan Tampereelle. Yhtiö oli 1870-luvulla jo maan toiseksi suurin. Törngren oli osakas myös Tampereen Verkatehtaassa ja Helsingin telakassa. Monet yritykset, sekavat rahaolot ja huono onni veivät Törngrenin vararikkoon vuonna 1866. Sittemmin hän perusti vielä pahvitehtaan, mutta eli maataloutta ja politiikkaa harrastaen. Törngren edusti sukuaan ensimmäisillä valtiopäivillä 1863. Hänen puolisonsa oli vuorimestarin tytär Sofia Idestam.