Venäjän-kauppa
Toukokuussa annettiin asetus "kauppasuhteista Keisarikunnan ja Suomen Suuriruhtinaanmaan välillä". Säännöt tarvittiin, koska yleinen tullisääntö ei koskenut Venäjän-kauppaa, mutta Suomi oli kuitenkin Venäjästä erillinen tullialue. Tuonti Venäjältä Suomeen oli vapaata lukuunottamatta viinaa, pelikortteja ja luita. Venäjä halusi suojella omia markkinoitaan suomalaisilta ja estää muiden maiden viennin Suomen kautta Venäjälle.Uuden asetuksen valmisteli Venäjän hallituksen asettama komitea. Se oli perustettu järjestämään Suomen ja Venäjän tullialueiden yhdistäminen. Tulos oli kuitenkin päinvastainen, kun rajoituksia ja differentiaalitulleja saatiin lisää. Fuusiohanke lykkääntyi.
Venäjän markkinoista elävä Kuusankosken paperitehdas täytti 25 vuotta. Suomalaisesta paperista vietiin suurin osa Pietariin ja muualle Venäjälle.
Kaikki tavarat Suomen ja Venäjän välillä piti tullata. Erillisissä listoissa määrättiin Suomen vientitavaroille kiintiöt ja tullimaksut. Poikkeus oli tavallinen kansa pikkutavaroineen:
"Rajaseutujen asujamet, jotka kulkevat rajan yli maanviljelystaikka käsityötä tehdäkseen, saavat tullitta muassaan tuoda tarpeelliset työkalut, mutta ovat velvolliset työn päätyttyä viemään sanotut kalut takaisin."
Samanlainen lievennys koski talonpoikien vaihtokauppaa ja purjehdusta Viroon.