Juomalakko

Kotkassa pidettiin 6. maaliskuuta raittiuskokous, jonka seurauksena kapakat pakotettiin sulkemaan ovensa. Täältä innostus levisi myös Tampereelle ja Ouluun, ja vapunpäivänä päätettiin aloittaa yleinen juomalakko. Liikkeen keskuspaikaksi tuli Tampere, missä sen taakse saatiin poikkeuksellisen suuri joukko tehtaiden työväkeä. Raittiusmarssiin osallistui Vapun päivänä noin 13.000 henkeä. Kulkueen kärjessä oli tunnus: "Taistelu on alkanut!".

Juomalakkoon osallistuvat lupasivat olla raittiina vuoden loppuun. Vuoden lopussa lupauksia oli Tampereella 11.000, koko maassa 70.000. Suuri osa oli naisia. Raittiusliikkeestä tuli maan suurin joukkoliike. Sen yleinen tavoite oli kieltolaki.

Juomalakko oli suuri menestys ja se nosti heräävän työväenliikkeen arvovaltaa. Sen edustajat ottivat liikkeen johtoonsa. N.R. af Ursin selitti juomalakkolaisten edustajakokouksessa:

"Raittiusasia ei milloinkaan saa mitään suuremmoisia tuloksia aikaan, ei milloinkaan pääse päämääräänsä, juoppouden täydelliseen hävittämiseen, ellei se yhdy työväenkysymykseen, elleivät raittiuden harrastajat pontevasti rupea parantamaan työväen tilaa."

Viina nähtiin syynä yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten köyhyyteen. Raittius oli tie itseparannukseen ja sivistykseen, aivan kuten koulunkäynti. Aamulehden kirjoitus lakon valmistelusta keväällä kuvasi tilannetta ja näkökantoja viina-asiaan. Vuoden lopussa innostus laski.