Anjalan majoraatti
Johan Knutson, Anjalan kartano. Kuva julkaistiin 1853 teoksessa La Finlande pittoresque.
Tilanne oli monimutkainen, sillä päätös koski kokonaista kylää eli kaikkia tiloja, jotka olivat majoraatin alaisuudessa. Palautus tarkoitti myös, että tiloja ei voitu jakaa ja myydä niiden viljelijöille, kuten oli suunniteltu.
Venäjältä löytynyt perillinen, jolla oli oikeus tilaan, oli Kornetti, Ruhtinas Iwan Menschikoff-Koreisch. Hän oli ruhtinas Aleksander Sergejewitsch Menschikoffin tyttärentyttärenpoika ja oli saanut haltuunsa suvun nimen ja tilat.
Anjalan kartano oli yksi niistä Suomen nähtävyyksistä, jotka Z. Topelius otti mukaan maata kuvaavaan teokseensa. Se ei ollut muuttunut aikojen kuluessa, paitsi että samassa virrassa oli nyt myös Inkeroisten paperitehdas.