Muita aiheita...
E.Isto, Hyökkäys, 1899. Kuva: Museovirasto.
Emil Wikström Pariisissa 1899. Kuva: Museovirasto.
Kirjailija Teuvo Pakkala 1890-luvulla. Kuva: Museovirasto.
Tolstoin luona
E.Isto, Hyökkäys, 1899. Kuva: Museovirasto.
Emil Wikström Pariisissa 1899. Kuva: Museovirasto.
Kirjailija Teuvo Pakkala 1890-luvulla. Kuva: Museovirasto.
Arvid Järnefelt teki pyhiinvaellusmatkan oppi-isänsä luokse ja julkaisi siitä muistelman Päiväkirja matkaltani Venäjällä ja käynti Leo Tolstoin luona keväällä 1899.
Kuvataidetta
Maalaustaide eli suuren nousun aikaa. Joka vuosi valmistui vaikuttavia uusia teoksia. Tämän vuoden satoa oli mm. Juho Rissasen Sokea, jossa hän kuvaa vedenhakumatkalla olevaa, vanhaa, sokeaa naista pehmein värein. Hän oli erikoistunut kansakuvauksiin.
Maria Wiik sen sijaan maalasi Englannissa taulun Maailmalle. Hän oli matkalla Helene Schjerfbeckin kanssa.
Amatöörimaalari E. Iston taulusta Hyökkäys tuli kansallisen taistelun symboli. Venäjän kotka hyökkää, mutta Suomi-neito puolustaa lakia. Kuvasta tehtiin postikortteja myytäväksi.
Albert Edelfelt teki taulun Maaherra. Sen aiheena on Runebergin samanniminen runo Suomen sodasta. Taulun henkilö oli Karjalan läänin todellinen maaherra Wibelius.
Akseli Gallen jatkoi Kalevala-aiheisia töitään. Tänä vuonna valmistui suuri Kullervon kirous.
Musiikkielämä
Suomen Laulu-niminen kuoro perustettiin syksyllä. Johtajana oli Heikki Klemetin johdolla.
Sibeliukselta esitettiin tänä vuonna uusina teoksina Ateenalaisten laulu, orkesterisarja Historiallisia kuvia, sekä Ensimmäinen sinfonia.
Ilmari Krohn julkaisi musiikkitieteellisen väitöskirjan Über die Art und Entstehung der geistlichen Volksmelodien in Finnland.
Oskar Merikanto kirjoitti oopperan Pohjan neiti. Se oli ensimmäinen suomenkielinen ooppera. Merikanto oli tunnetumpi kuitenkin säestäjänä.
Emil Wikström valmisteli Pariisissa säätytalon päätykolmioon tulevaa historiallista korkokuvasarjaa. Siinä kuvataan Suomen historian keskeisiä tapauksia ja henkilöitä. Säätytalo oli vasta rakenteilla.
Kirjailijat kiihtyvät
Suuri adressi ja muu isänmaallinen innostus sai myös kirjailijat mukaansa.
Eino Leino julkaisi kokoelman Ajan aalloilta, ja Arvid Mörnen esikoinen sai nimen Rytm och rim.
Maila Talvio kirjoitti suoria sanoja politiikasta teoksessa Suomesta pois: kuvaus keväältä 1899.
Juhani Aho kuvasi vastarintamieltä ja tulevaisuudenuskoa kokoelmassa Katajainen kansani, josta ilmestyi ensi nide.
K.J. Gummerus julkaisi Haudankaivajan kertomuksia.
Teuvo Pakkala kirjoitti näytelmän Tukkijoella. Siihen teki musiikin Oskar Merikanto ja näytelmän ensi-ilta oli Suomalaisessa Teatterissa lokakuun 13. päivä. Tänä vuonna Helsinkiin perustettiin ensimmäinen Työväen teatteri.
Aino Krohn julkaisi novellikokoelman Kuloa ja kevättä.
Larin-Kyöstiltä ilmestyi onnellisen maalaiselämän kuvaukset Kulkurin lauluja ja Ajan käänteessä.
Automobiili
Elokuussa Uudessa Suomettaressa ja Hufvudstadsbladetissa mainostettiin automobiilejä sekä 8-10 hengelle tarkoitettuja "omnibuksia". Mainoksen mukaan Automobiilillä voidaan "ajaa kuinka hiljaa hyvänsä ja vauhtia voidaan lisätä aina 40 kilometriin tunnissa".
Suomessa oli muutamia autoja, mm. Tampereella väitettiin herra Johan Levinin ajelleen Oldsmobile-nimisellä autolla. Ulkomailla järjestettiin jo autokilpailujakin.
Grotenfeltit
Arvi Grotenfelt julkaisi ensimmäisen suomenkielisen filosofian historian, Uuden ajan filosofian historia. Hän lähti tänä vuonna stipendiaatiksi Leipzigin yliopistoon. Arvin isoveli Kustavi Grotenfelt oli historiantutkija.
Gösta Grotenfelt julkaisi tutkimuksen Det primitiva jordbrukets metoder i Finland. Hän oli viljelijä ja opettaja ja myös innokas vanhojen maataloustyövälineitten keräilijä. Hän etsi niitä aina Ruotsin metsäsuomalaisalueelta asti. Grotenfelt oli Mustialan maatalousopiston johtaja.