Venäjän kieli
Kenraalikuvernöörin perustaman ja Suomen valtion varoilla julkaistavan venäjänkielisen virallisen lehden Finljandskaja Gazetan ensimmäinen numero ilmestyi 13. tammikuuta. Samana päivänä ministerivaltiosihteeriksi nimitettiin V. von Plehwe.
Venäjän kieli tuli ylimpien virastojen virkakieleksi 20. kesäkuuta annetulla kielimanifestilla.

Yksi tapa osoittaa mielipiteensä venäläistämistoimia vastaan oli julkisesti kantaa Suomen vaakuna -aiheista rintamerkkiä. Isänmaallisten emalimerkkien mainos. Kuva: Museovirasto 95136.
Ministerivaltiosihteerille jätettiin 26. kesäkuuta 79 valtiopäivämiehen vastalause kielimanifestin johdosta. Senaattorit L.G.L. Clouberg, A.L. Gripenberg, A. Nybergh, F.W. Schauman, J.J. Serlachius ja G.A.S. von Troil pyysivät 5. heinäkuuta eron. Senaatti päätti seuraavana päivänä äänestyksen jälkeen julkaista kielimanifestin.
Hallitsija nimitti 27. elokuuta uuden senaatin. Talousosaston varapuheenjohtaja S.C. Tudeer erosi 19. lokakuuta. Hänen tilalleen nimitettiin hovijahtimestari Constantin Linder.
Suomenmaan hallintovirastoissa palvelevien virkamiesten venäjänkielen oppimisen edistämiseksi annettiin 22. lokakuuta julistus matkastipendeistä opintomatkoja varten.
Y.S. Yrjö-Koskinen julkaisi 11. joulukuuta avoimen kirjeen puolustaen siinä senaatin päätöstä julkaista kielimanifesti. Hänen mukaansa Suomen oli nykyisissä oloissa pakko taipua "historian ulkonaisen pakon alle". Hän vaati suomalaista puoluetta tukemaan senaattia ja katkaisemaan välinsä ruotsalaiseen puolueeseen. Yrjö-Koskisesta oli tulossa hiljaisen opposition johtaja. Jyrkällä asenteella ei voitasi saavuttaa mitään.