Kuritoimia
Sensuuri
Kenraalikuvernööri sai 29. tammikuuta oikeuden harkintansa mukaan lakkauttaa aikakauskirjoja tai vaatia vastaavan toimittajan vaihtamista. Hänen avukseen painoasiain valvomisessa asetettiin kuusijäseninen neuvotteleva komitea.
Boksarikapina Kiinassa. Kuva: Museovirasto 171874.
Sanomalehti Nya Pressen lakkautettiin 29. kesäkuuta. Sen viimeinen numero ilmestyi Afsked -nimisenä 4. heinäkuuta.
Postimerkit
15. kesäkuuta tiedotettiin, että Suomesta ulkomaille menevissä kirjeissä sai 14. elokuuta alkaen käyttää vain venäläisiä postimerkkejä.
14. tammikuuta 1901 jälkeen tuli myös Suomen sisäisessä kirjeenvaihdossa käyttää uusia, venäläismallisia postimerkkejä.
Kokoontumisvapaus
2. heinäkuuta säädettiin, että julkisia kokouksia sai pitää vain kenraalikuvernöörin tai hänen valtuuttamansa viranomaisen luvalla.
Virkapuvut
Suomen maalaispoliiseille määrättiin 19. marraskuuta virkapuvut, jotka olivat samanmalliset kuin keisarikunnassa. Näin oli tehty aikaisemmin korkeampien virkamiesten osalta. Se ei häirinnyt ihmisiä yhtä paljon.
Rukouspäiväjulistus
Rukouspäiväjulistuksessa 20. marraskuuta senaatti muistutti alamaisten mieliin, että "yksilön ajallinen onni ja yhteiskunnan kannallaan pysyminen ja terve varttuminen vaatii alkuehdoksensa sitä, että Jumalan kunnioitus on hallitsemassa itsekästä ihmissydäntä. Jumalisuus korottaa kansan, mutta synti on kansain turmio."
Ajankohtaisuutta muistutukselle antoi Kiinassa riehunut muukalaisvihollinen boksarikapina, jonka seurauksena kuoli useita lähetyssaarnaajia. Pekingissä ahdistettiin ja piiritettiin eurooppalaisia lähetystöjä, ja Saksan lähettiläs, vapaaherra von Ketteler murhattiin 20. kesäkuuta.
Tämän johdosta suurvallat lähettivät maahan sotaväkeä, joka ennen pitkää palautti saksalaisen sotamarsalkka Walderseen johdolla järjestyksen ja tukahdutti rauhattomuudet. Kiina oli kaukana Suomesta, mutta Venäjä ei. Siksi se mitä tapahtui Kiinassa näkyi Suomessa hallitusvallan pyrkimyksenä rajoittaa kansalaisvapauksia.