Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Suurlakko :: 1905 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Suurlakko

Pietarissa alkoi 20. lokakuuta rautatielakko, joka laajeni muutaman päivän kuluessa

Tampereen

Tampereen

Venäjän kaikille rautateille. Pietarin ja Helsingin välillä liikenne kuitenkin jatkui.

Nikolai II peruutti 28. lokakuuta viime hetkellä jo allekirjoittamansa julistuksen valtaistuimelta luopumisesta veljensä Mikaelin hyväksi.

Suomen aktivistien ja työväenliikkeen painostuksesta Pietarin suomalaiset rautatieläiset yhtyivät 29. lokakuuta lakkoon.

Työväestön kokouksessa Helsingin rautatientorilla päätettiin 30. lokakuuta kehottaa kaikkia Suomen työläisiä yleislakkoon, joka alkoikin jo samana

Kagaalin kutsukortti, Antti Kuusterän hallussa.

Kagaalin kutsukortti, Antti Kuusterän hallussa.

päivänä. Ylioppilaat, polyteekkarit ja koululaiset yhtyivät lakkoon. Ravintolat ja väkijuomamyymälät suljettiin. Työväestö asetti Kansallisen Keskuslakkokomitean johtamaan lakkoa.

Suomen Senaatti päätti pyytää eroa ja ehdottaa, että valtiopäivät kutsuttaisiin koolle.

Nikolai II harkitsi pakomatkaa Helsinkiin, mutta lupasi 30. lokakuuta toteuttaa kansalaisvapaudet, yleisen äänioikeuden ja kokoontumisvapauden. Lakeja ei vastaisuudessa säädettäisi ilman duuman myötävaikutusta.

Emil Rundman: suurlakko Helsingissä. Kuva: Museovirasto 38008.

Emil Rundman: suurlakko Helsingissä. Kuva: Museovirasto 38008.

Helsingin Rautatientorilla pidettiin taas 31. lokakuuta kansalaiskokous, joka hyväksyi ponnet yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perustalla valittavan kansalliskokouksen asettamisesta, bobrikovilaisen järjestelmän "kätyrien" erottamisesta, kansalliskaartin perustamisesta ja juutalaisten kansalaisoikeuksista.

Poliisit yhtyivät lakkoon. Kansalliskaartin päälliköksi valittiin entinen kapteeni Johan Kock. Ylioppilaat ja polyteekkarit perustivat suojeluskaartin.

Lehtien viimeiset numerot ilmestyivät. Rautatieasemalla, Ateneumin katolla ja senaatin katolla liehuivat punaiset liput, joita koristi Suomen vaakuna.

Perustuslailliset vaativat kokouksessaan virkamiehistön puhdistamista sekä ylimääräisiä valtiopäiviä kansaneduskunnan ja uuden hallitusmuodon aikaansaamiseksi. Kenraalikuvernööri lupasi perustuslaillisten lähetystölle pyytävänsä eroa.

Tampereen sosialidemokraatit asettivat komitean laatimaan "punaista julistusta". Komiteaan kuuluivat Siiri Lemberg, Heikki Lindroos, Yrjö Mäkelin, Vihtori Kosonen ja Eetu Salin. Julistuksessa vaadittiin senaatin eroa ja kehotettiin Helsingin asukkaita valitsemaan suljetulla äänestyksellä väliaikainen hallitus.

Tampereella 1. marraskuuta pidetty kansalaiskokous hyväksyi "punaisen julistuksen". Helsingin kansalliskaarti miehitti 2. marraskuuta lennätinkonttorin, mistä aiheutui vakava selkkaus venäläisten sotilasviranomaisten kanssa.

Emil Rundman: suurlakkomarssi. Kuva: Museovirasto 49742.

Emil Rundman: suurlakkomarssi. Kuva: Museovirasto 49742.

Keskuslakkokomitean järjestämässä kokouksessa Helsingin rautatientorilla hyväksyttiin "punainen julistus" hiukan muutettuna, minkä takia Matti Kurikka ilmoitti eroavansa komiteasta.

Kansalliskokouksen koollekutsumisella oli paljon kannatusta. Perustuslailliset kuitenkin ajoivat säätyjen koolle kutsumista laillisella tavalla. Vanhasuomalaiset yrittivät välittää perustuslaillisten ja työväenliikkeen erimielisyyksiä ehdottamalla, että heti koolle kutsuttavat säätyvaltiopäivät luovuttaisivat vallan väliaikaiselle "lailliselle kansalliskokoukselle", joka sitten valmistaisi lain eduskunnan uudistamisesta. Tämä ehdotus ei kuitenkaan saanut kummankaan osapuolen kannatusta.

Suurlakkouutinen. Lehtinen Antti Kuusterän hallussa.

Suurlakkouutinen. Lehtinen Antti Kuusterän hallussa.

Venäläisiä joukkoja keskitettiin Katajanokalle ja Kruunuhakaan. Tallinnasta tuli kolme panssarilaivaa, joilla oli käsky pommittaa Helsinkiä, ellei kenraalikuvernööri Obolenski saapuisi määräaikana laivueeseen.

Helsingin rautatientorilla valittiin 4. marraskuuta huutoäänestyksellä väliaikainen hallitus, johon tuli kuulumaan edustajia eri puolueista.

Samana päivänä Nikolai II kumosi lainvastaiset asetukset ja lykkäsi helmikuun manifestin toimeenpanoa, kunnes asiat järjestetään lainsäädäntötoimin.

Valtiopäivät määrättiin kutsuttavaksi koolle käsittelemään eduskunnan uudistusta. Senaatti sai tehtäväkseen valmistaa ehdotukset uutta valtiopäiväjärjestystä ja perustuslakia varten sekä paino-, kokoontumisja yhdistymisvapauden toteuttamiseksi.

Punakaartilaisia. Kuva: Museovirasto 13098.

Punakaartilaisia. Kuva: Museovirasto 13098.

Helsingin maistraatti kehotti 5. marraskuuta lopettamaan lakon, mutta lakkokomitea oli eri mieltä. Kaupunginvaltuusto ryhtyi perustamaan uutta järjestysvaltaa, jonka päälliköksi asetettiin kapteeni G. Theslöf.

Liikemiehet päättivät lopettaa lakon.

Punakaartilaiset ryhtyivät 6. marraskuuta sulkemaan ovensa avanneita liikehuoneistoja ja myymälöitä, mistä syntyi välikohtauksia. Manifestia jaettiin kello 13 Helsingin senaatintorilla odottavalle väkijoukolle. Punakaarti piti paraatin arvostellen voimakkaasti manifestia ja perustuslaillisia. Lakko julistettiin päättyneeksi, mutta punakaartia ei hajoitettu.

Senaatti päätti lakkauttaa ennakkosensuurin ja Helsingissä järjestettiin juhlan kunniaksi suuri ilotulitus.

Mechelinin senaatti. Kuva: Museovirasto 9.9.-72.

Mechelinin senaatti. Kuva: Museovirasto 9.9.-72.

Englantilainen The Times-lehti ylisti 6. marraskuuta Suomen "rauhallista kumousta" ja suomalaisia, jotka sivistyksen, opetustoimen sekä poliittisten olojensa vakavuuden puolesta olivat Euroopan kehittyneimpien kansojen tasolla.

Nikolai II antoi 7. marraskuuta määräyksen Viaporin ja Viipurin julistamisesta sotatilaan ja yhden ratsuväkidivisioonan lähettämisestä Suomeen kapinaa kukistamaan. Määräys peruutettiin kuitenkin seuraavana päivänä, kun tiedot kapinasta osoittautuivat perättömiksi.

Lehdet alkoivat taas ilmestyä ja mm. Valvoja-lehden päätoimittaja E.N. Setälä julkaisi arvionsa lakosta.

Nikolai II suostui senaatin eronpyyntöön ja uusi senaatti nimitettiin 1. joulukuuta. Talousosaston varapuheenjohtajaksi tuli Leo Mechelin. Perustuslaillisten ohella senaatissa oli myös sosialidemokraatti J.K. Kari.

Passiivisen vastarinnan järjestö Kagaali lopetti toimintansa 30. marraskuuta. Aktiivinen vastustuspuolue piti 19. marraskuuta Helsingissä vuosikokouksensa ja päätti jatkaa toimintaansa. Näin syntyi nk. Voima-liitto, joka ryhtyi suunnittelemaan kansan aseistamista.

Eugen Schaumanin hauta. Kuva: Suomen valokuvataiteen museo.

Eugen Schaumanin hauta. Kuva: Suomen valokuvataiteen museo.

Nikolai Gerard nimitettiin 22. marraskuuta kenraalikuvernööriksi. Vt. ministerivaltiosihteeriksi nimitettiin todellinen valtioneuvos Edvard Oerstroem.

Suurlakon jälkeen omaisevat saattoivat tuoda seppeleen viime vuonna kuolleen Eugen Schaumanin haudalle.

–