Viaporin kapina

Osa Viaporin venäläisestä sotaväestä nousi 30. heinäkuuta kapinaan. Kapinalliset tulittivat pääsaarta, jossa hallitukselle uskollinen kenraali Laiming piti komentoa.

Yleisöä Kaivopuistossa katsomassa Viaporin taisteluita. Kuva: Museovirasto 106367.

Uusi Suometar kiiruhti erityisessä lisälehdessä varoittamaan kansalaisia.

Kapinalliset valtasivat Katajanokan 31. heinäkuuta. Helsingin punakaartin päällikkö Johan Kock julisti samana päivänä vastoin Sosialidemokraattisen puolueen kantaa paikallisen lakon.

Taistelulaiva Tsesarevitsh ja risteilijä Bogatyr saapuivat 1. elokuuta Tallinnasta ja alkoivat tulittaa kapinoitsijoiden hallussa olevia saaria, sillä seurauksella, että Kuninkaansaaren ruutikellari räjähti.

Venäläisiä matruuseja. Taustalla Katajanokka. Kuva: Museovirasto 9.3.-66.

Joukko Helsingin punakaartilaisia liittyi Viaporiin vallankumouksellisiin.

Viaporin kapinalliset antautuivat 2. elokuuta, jolloin myös noin 100 suomalaista punakaartilaista joutui vangiksi. Kapteeni Kock uhkasi käyttää aseita lakon vastustajia vastaan. Samana päivänä punakaartilaisten ja suojeluskaartilaisten välisessä taistelussa Hakaniemessä kuoli seitsemän suojeluskaartilaista ja kaksi punakaartilaista.

Helsingin paikallinen lakko lopetettiin 3. elokuuta. Seuraavana päivänä senaatti päätti lakkauttaa punakaartit.

Hakaniemen mellakat. Kuva: Museovirasto 16713.

Sosialidemokraatit pitivät 20-–­27. elokuuta Oulussa puoluekokouksensa ja päättivät lakkauttaa punakaartin.

Kasakka Kauppatorilla. Kuva: Museovirasto 9.3.-66.