Eduskuntavaalit
Äänioikeusuudistus sai Velikulta-lehden pilapiirtäjän kuvittelemaan millaista uuden
eduskunnan työ tulisi olemaan.Euroopassa valtiollinen äänioikeus oli vain Suomen naisilla. Edelläkävijöinä tässä suhteessa olivat Uusi Seelanti (1893) ja Australia (1902). Yhdysvalloissa Wyomingin osavaltion naiset saivat ensimmäisinä äänioikeuden vuonna 1869.
Ensimmäiset yksikamarisen eduskunnan vaalit pidettiin 15. ja 16. maaliskuuta. Äänestäjiin vedottiin voimakkain sanoin ja kuvin.
Uutta eduskuntauudistuksessa ei ollut vain naisten äänioikeus. Oikeus osallistua säätyvaltiopäivien edustajien valintaan oli ollut noin 125.000:lla varakkaalla suomalaisella. Nyt äänioikeus on yleinen ja yhtäläinen – varallisuuteen katsomatta.
Vaalien tulos oli monelle yllätys. Sosialidemokraattinen puolue sai 80 paikkaa 200:sta, mikä kohautti myös ulkomaista lehdistöä.
Sosialidemokraatit onnistuivat vakuuttamaan vähävaraisen työtätekevän kansanosan "punaisen viivan" vetämisen hyödyllisyydestä. Sosialidemokraattien kannatus oli suurta niin kaupunkien työväestön kuin maaseudun köyhälistönkin parissa.
Vaalivoiton jälkeen työväestö odotti innolla eduskunnan työn käynnistymistä. Sosialidemokraattien vappujuhlaan Helsingin Rautatientorilla osallistui myös virolaisia puoletovereita tunnuksella "Käige maade proletariased...".
Ensimmäiset yksikamarivaltiopäivät avattiin 22. toukokuuta Jumalanpalveluksella Nikolainkirkossa, jonka jälkeen kenraalikuvernööri luki Keisarillisessa Linnassa senaattoreille ja kansanedustajille Majesteetin tervehdyspuheen ja luettelon niistä esityksistä, jotka Keisari ja Suuriruhtinas on tahtonut Eduskunnan käsiteltäväksi antaa.
Eduskunta kokoontui 23. toukokuuta ensimmäiseen istuntoonsa Hakasalmenkadun varrella sijaitsevan Palokunnantalon juhlasaliin.
Eduskunnan puhemiehiksi valittiin nuorsuomalaisten P.E. Svinhufvud, sosialidemokraattien N.R. af Ursin ja Suomalaisen puolueen E.G. Palmén.
Eduskunta hylkäsi ehdotuksen, että sen istunnot aloitettaisiin rukouksella. Kansanedustajat aloittivat loman 20. kesäkuuta ja kokoontuivat jälleen 2. syyskuuta.
Lokakuussa eduskunta hyväksyi leipomolain ja kieltolain ja valtiopäivät päättyivät 2. marraskuuta. K.J. Ståhlberg pyysi 2. joulukuuta eron senaatista, koska ei hyväksynyt eduskunnan kantaa kieltolakiasiassa.
Suomen esimerkin vaikutuksesta Norjassakin käsiteltiin naisten yleistä äänioikeutta, mutta stortinget hylkäsi 14. kesäkuuta lakiehdotuksen. Suomessa sosialidemokraatit valistivat naisia julkaisemalla August Bebelin kirjan "Nainen ja sosialismi".
Torpparin tytär Miina Sillanpää oli vuosisadan alusta pitänyt Helsingissä kotiapulaisten paikanvälitystoimistoa ja palvelijatarkotia. Hänet valittiin sosialidemokraattina ensimmäisten naisten joukossa uuteen eduskuntaan.
–