Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Kulttuuritarjonta :: 1910 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Kulttuuritarjonta

Maalaustaide

Akseli Gallen-Kallelan kahdentoista Afrikka-aiheisen maalauksen näyttely avattiin 5. maaliskuuta Helsingissä.

Kirjallisuus

Uutta kirjallisuutta edustivat mm. Arvid Järnefeltin "Tiitus", Maiju Lassilan "Tulitikkuja lainaamassa" ja Otto Mannisen "Säkeitä II". Juhani Siljon esikoiskokoelma oli "Runoja".

Suomalaisen Edw. Christiansonin romaani "Med den starkares rätt. Kaptenlöjtnant von Wildes minnen från kriget 1920–­1921" julkaistiin Tukholmassa Wahlström & Widstrandin kustantamana.

Henning Söderhjelm luonnehti omaa flanöörisukupolveaan Nya Argus -lehdessä artikkelissaan "De unga". Hän kiinnitti huomion murtuneisiin illuusioihin ja 1880-luvun aatteiden särkymiseen.

Arvid Järnefeltiltä julkaistiin saksaksi novellivalikoima sekä "Tiitus". Minna Canthin "Lapsenpiika" ilmestyi venäjäksi ja "Murtovarkaus" viroksi. Viron kielellä ilmestyi myös Ilmari Kiannon "Punainen viiva".1

Amerikkalaisen kirjailijan Edgar Allan Poen (1809–­1849) tuotantoa arvioitiin Valvoja-lehdessä.

"Poen neroon sisältyi se, mikä musiikissa on epämääräistä, häilyvää ja mikä matematiikassa on täsmällistä, tieteellistä. Hänen kylmässä, keskitetyssä tyylissään piilee mielisairaan salaista logiikkaa ja se tuo ilmi sellaisia omantunnon mielialoja, joita Hamletin tekijä on tuntenut vain muutaman kerran.

Hän on kuvannut vain kahta tunnetta, salaperäisyyttä ja pelkoa ja yhtä ainoata tapausta, kuolemaa, mutta siinä hän on ainoa laatuaan."2

Valvoja käsitteli myös salapoliisiromaaneja:

"Noin kymmenen vuotta sitten ei vielä ollut suomen kielellä paljonkaan n.s. detektiivikirjallisuutta. Joitakin pieniä salapoliisijuttuja oli kyllä kirjamarkkinoille ilmestynyt, mutta minkäänlaista paremmalle kirjallisuudelle vaarallista mahtia eivät detektiiviromaanit vielä muodostaneet.

Toisin on nyt. Uusia paksuniteisiä salapoliisiromaaneja –­ kotimaisiakin –­ ilmestyy kuin sieniä sateen jälkeen, ja siitä päättäen täytyy tuontapaisella 'kaunokirjallisuudella' olla hyvä menekki. Samoin on asianlaita muualla maailmassa... luonnollisesti kaikki tämä todistaa suuren yleisön kirjallisen maun huononemisesta."

Samansuuntaisia ajatuksia esitettiin keväällä Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton liittokokouksessa:

"Huimat rakkauskohtaukset, salaperäisyys ja 'juonen' jännittävyys kiihottavat nuoren lukijan hermoja sairaanloisiin ponnistuksiin, synnyttävät irstaita mielikuvia ja herättävät vääriä aistillisia intohimoja.

Roskaromaani on kuin opiumi: mitä enemmän sitä nauttii, sitä tylsemmäksi, sielultaan sairaaksi, tahdottomaksi, tarmottomaksi ja välinpitämättömäksi nauttija käy. Ja sen tähden on meidän taisteltava sitä vastaan."

Elävät kuvat

Myös elävien kuvien tarjonta herätti pahennusta. Senaatti laati 1. joulukuuta väliaikaisen ohjeen, jonka mukaan teatterinomistajan tuli ilmoittaa jokaisesta elävän kuvan esityksestä poliisimestarille tai nimismiehelle. Poliisin tuli myös olla paikalla filmin ensiesityksessä ja kieltää näytös, mikäli elävä kuva oli hänen mielestään loukkaava. Murhia ja ryöstöjä ei saanut esittää. Poliittisesti, siveellisesti tai uskonnollisesti loukkaavien elokuvien esittäminen oli myös kiellettyä.3

Suomen ensimmäinen eläviä kuvia käsittelevä Bio-lehti ilmestyi 12. lokakuuta.

Teattereissa nähtiin mm. Kuvia valtiopäivien juhlallisista avajaisista, Pumpulikuninkaan kukistuminen. Kuvaus Amerikan pörssielämästä ja Salaliitto Amerikan presidenttiä Abraham Lincolnia vastaan vuonna 1865.

Musiikki

Selim Palmgrenin kuusikuvaelmainen ooppera "Daniel Hjort" sai 21. huhtikuuta kantaesityksensä Turussa. Libretto perustui J.J. Wecksellin samannimiseen murhenäytelmään.

Oskar Merikannon viisinäytöksinen ooppera "Elinan surma" sai 17. marraskuuta kantaesityksensä.

Musiikinopettaja Otto Andersson esitteli fonografin käyttöä kansanlaulujen tallennuksessa Nya Argus -lehdessä.

Uusia gramofonilevyjä oli jälleen tarjolla: Pasi Jääskeläinen: "Tukkipoikia tulossa", Juho Koskelo: "Uskoton", Iivari Kainulainen: "Hammaslääkärillä", sekä Grammophon-orkesteri: "Napoleonin marssi yli Alppien" ja "Husaaritarkastus marssi". J. Alfred Tanner viihdytti helsinkiläisyleisöä kupleteilla "Komeetta", "Kalle Aaltonen" (ääni ) ja "Naissotilas pelastusarmeijasta".4

  1. Raoul Palmgren: Kaupunki ja tekniikka Suomen kirjallisuudessa.Kaunokirjallisuutemme käännöksiä.
  2. Keijo Virtanen: Atlantin yhteys.
  3. Vesa Kurkela: Tanhuten valistukseen. Markku Nenonen: Elokuvien ennakkotarkastuksen synty Suomessa.
  4. Ääninäyte: J. Alfred Tanner: "Kalle Aaltonen",Oy Yleisradio Ab, levystö.J. Alfred Tanner: Kuolemattomat kupletit.