Keisarillinen palatsi
Keisarillinen palatsi Helsingissä sijaitsee Päävahdintorin ja Pohjois-Esplanadikadun kulmauksessa. Palatsi on kolmikerroksinen kivirakennus ja se oli alkujaan kauppaneuvos N. Heidenstrauchin yksityisomaisuutta; häneltä Suomen valtio sen osti ja se rakennettiin Engelin johdolla nykyistä tarkoitustaan vastaavaksi 1837.
Palatsissa ovat käyneet seuraavat hallitsijat: Nikolai I poikineen 1854, Aleksanteri II ensiksi 1863 ja sitten 1876, jolloin hän puolisoineen ja perheineen kävi katsomassa Suomen ensimäistä yleistä teollisuusnäyttelyä, Aleksanteri III 1885, jolloin m.m. nykyinen hallitsija Nikolai II oli mukana.
Vuoden 1905 jälkeen on palatsiin rakennettu lisää, ja tässä lisärakennuksessa on m.m. uusi "valtaistuinsali", jossa valtiopäiväin juhlalliset avajaiset nykyjään pidetään; aikaisemmin ne on pidetty vanhemmassa palatsin-osassa olevassa samannimisessä salissa.
Palatsissa säilytetään useita taideteoksia, joista huomattavimmat ovat: kuvanveistoksista Valter Runebergin marmorinen "Psyke sefiirien kantamana" ja Takasen "Mariatta" sekä maalauksista Edelfeltin "Kööpenhaminan satama", Holmbergin "Sadepäivä metsässä" ja "Tammi", Munsterhjelmin "Ensi lumen tulo" ja pari maisemaa, Gallen-Kallelan "Imatra" sekä hovimaalari Zichyn kuvaus vuoden 1863 valtiopäivätanssiaisista.1