Warning: define(): Argument #3 ($case_insensitive) is ignored since declaration of case-insensitive constants is no longer supported in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Warning: define(): Argument #3 ($case_insensitive) is ignored since declaration of case-insensitive constants is no longer supported in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Warning: define(): Argument #3 ($case_insensitive) is ignored since declaration of case-insensitive constants is no longer supported in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Warning: define(): Argument #3 ($case_insensitive) is ignored since declaration of case-insensitive constants is no longer supported in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Warning: define(): Argument #3 ($case_insensitive) is ignored since declaration of case-insensitive constants is no longer supported in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Warning: define(): Argument #3 ($case_insensitive) is ignored since declaration of case-insensitive constants is no longer supported in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Warning: define(): Argument #3 ($case_insensitive) is ignored since declaration of case-insensitive constants is no longer supported in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Warning: define(): Argument #3 ($case_insensitive) is ignored since declaration of case-insensitive constants is no longer supported in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Itsenäisyysjulistus :: 1917 :: :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Itsenäisyysjulistus

Eduskunta asetti 27. marraskuuta uuden senaatin, jonka puheenjohtajaksi tuli P.E. Svinhufvud. Senaatti vahvisti samana päivänä lain kansanäänestyksestä sekä uudet kaupunkien ja maalaiskuntien kunnallislait.

Senaatin talousosasto, vasemmalta: E.Y. Pehkonen, Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmari Castrén, E.N. Setälä, P.E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Onni Talas, Heikki Renvall, Alexander Frey ja O.W. Louhivuori. Kuva: Museovirasto 29.1.-67.

Senaatin talousosasto, vasemmalta: E.Y. Pehkonen, Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmari Castrén, E.N. Setälä, P.E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Onni Talas, Heikki Renvall, Alexander Frey ja O.W. Louhivuori. Kuva: Museovirasto 29.1.-67.

Senaatti esitti 4. joulukuuta eduskunnalle esityksen tasavallan hallitusmuodoksi ja ilmoitti kääntyvänsä muiden valtojen puoleen saadakseen Suomen itsenäisyyden tunnustetuksi. Senaatin tunnustelut ulkovaltojen kanssa johtivat kuitenkin siihen, että itsenäisyysjulistukselle oli saatava eduskunnan hyväksyntä.

Eduskunta sai 6. joulukuuta käsiteltäväkseen sekä sosialidemokraattien että senaatin ehdotukset itsenäisyysjulistukseksi.

Sosialidemokraatit edellyttivät itsenäisyyden toteuttamista "sovinnollista tietä Venäjän kanssa aikaansaatavalla sopimuksella".

Porvarillisten puolueiden keskuudessa oltiin sitä mieltä, että Suomen ei pitänyt pyytää itsenäisyyden tunnustamista Venäjältä. Eduskunta hyväksyi senaatin ehdotuksen äänin 100–­-88. Senaatti kääntyi Skandinaavian ja eräiden suurvaltojen puoleen saadakseen tunnustukset itsenäisyydelle. Ruotsin, Saksan ja Englannin hallitukset ilmoittivat, että Suomen oli ensin hankittava Venäjän tunnustus.

Berliinistä joulukuun loppupäivinä tulleen kehotuksen johdosta Svinhufvud ja ulkoasiain päällikkö Carl Enckell matkustivat Pietariin.1

Venäjän kansankomissaarien neuvosto ilmoitti 31. joulukuuta Suomen senaatin lähetystölle päättäneensä ehdottaa työläisja sotilasneuvostojen toimeenpanevalle keskuskomitealle Suomen itsenäisyyden tunnustamista.

Senaatti vahvisti samana päivänä valtiopäiväjärjestyksen muutoksen. Levottoman vuoden ollessa lopulla, maan sisäinen tilanne näytti rauhoittuvan. Kulissien takana jatkui valmistelu aseellista yhteenottoa varten. Syksyn kokemukset ruokkivat epäluuloa.

  1. Suomen kansanedustuslaitoksen historia.Suomi. Maa –­ kansa –­ valtakunta II.