Aunus
Maaherrat saivat 31. tammikuuta oikeuden kieltää elintarvikkeiden kuljettamisen rajaseudulle.
Viipurin läänin sotatila-alueeseen lisättiin 11. maaliskuuta Sakkola ja Valkjärvi. Rajamaan komendantti sai oikeuden kieltää liikenteen 7 kilometrin levyisellä rajavyöhykkeellä ja yli 1.000 markan rahasumman kuljettamisen alueella. Hänellä oli myös oikeus tuomita määräysten rikkojat.
Noin tuhannen miehen vapaaehtoinen retkikunta ylitti rajan Suomen hallituksen luvalla 21. huhtikuuta ja valtasi Rajakonnun kylän. Kuun loppuun mennessä suomalaiset valtasivat Viteleen, Tuuloksen, Aunuksen kaupungin, Syvärin luostarin ja Prääzän.Valtionhoitaja Mannerheim julisti 6. kesäkuuta Karjalan kannaksen eteläosan sotatilaan. Suomalaiset valtasivat Polovinan, mutta eteneminen kohti Petroskoita epäonnistui.
Suomalaisten rintama murtui 27. kesäkuuta Tuulosjoella ja vähitellen joukkojen oli vetäydyttävä takaisin Suomen puolelle.
Neuvosto-Venäjän hallitus ehdotti 14. syyskuuta rauhanneuvotteluihin ryhtymistä. Savon Jääkärirykmentti sai kuitenkin 19. syyskuuta käskyn lähettää sotilaita Repolaan ja Porajärvelle. Suomen eduskunta hyväksyi 16. lokakuuta hallituksen kannan rauhanneuvotteluista kieltäytymisestä.
Maaherrat saivat 5. joulukuuta edelleen oikeuden kieltää tavaran kuljettamisen ilman lupaa raja-alueella, sekä merellä, Laatokalla että maarajalla 30 kilometrin päässä rajasta.
Kuljetustodistuksen sai tullista, sotilastai poliisipäälliköltä tai elintarvelautakunnalta. Luvasta piti ilmetä tavara, sen vastaanottaja, kuljettaja ja kuljetusreitti.