Muita aiheita...
Taudit
Virossa riehuvan pilkkukuume-epidemian pelättiin leviävän Suomeenkin. Laivat oli tarkastettava satamassa, eikä suomalaiseen laivaan saanut ottaa matkustajaa, jolla oli täitä.
Espanjantauti koetteli keväällä erityisesti pääkaupunkiseutua. Huhtikuun alussa lähti Helsingistä Malmin hautausmaalle ruumisjuna, jonka pituista tuskin koskaan oli nähty lähtevän Ruoholahden raiteelta. Juna kuljetti Malmille haudattavaksi kokonaista yhdeksän vaunullista ruumiita. Päivän kuluessa ei kuitenkaan ennätetty läheskään kaikkia ruumiita haudata, vaan niitä niitä hautaamatta parisenkymmentä.1)Uusissa työväenasunnoissa keittiö oli valoisa, tilava ja siisti. Ruoka valmistettiin perinteisesti puuhellalla. Työväenasuntojen varustuksiin ei useinkaan kuulunut vesijohtoja tai viemäreitä.
Ulkomaalaiset
6.700 inkeriläistä tuli Suomeen heinäkuussa. Hallituksen 2. heinäkuuta antaman asetuksen mukaan jokaisella maahan saapuvalla ulkomaalaisella piti olla passi ja viisumi, so. lupa tulla maahan. Yli passileiman ajan maassa oleskelevan piti hankkia ulkoasiainministeriöltä passiinsa oloajan pidennys. Jos oleskeli maassa yli kaksi kuukautta, tarvitsi maaherran myöntämän ololipun, jonka sai enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan.
Matkatodistus
Jokaisella 15 täyttäneellä piti olla kotimaassa matkustamista varten kuvalla varustettu matkatodistus, jonka antoi kotipaikkakunnan poliisi. Todistus maksoi markan. Jos valokuvan saaminen oli vaikeaa, todistukseen merkittiin tuntomerkit. Vieraalla paikkakunnalla ei saanut majoittua ilman todistusta.
Aatelisto
Papisto vapautettiin raportoimasta Ritarihuoneen johtokunnalle aatelisperheiden väestömuutoksista.
- Espanjantaudista keskusteltiin lääkärien piirissä, mutta sen voimakkuutta ei huomattu. Jälkikäteen on arvioitu, että espanjantauti olisi aiheuttanut jopa 25.000 ihmisen kuoleman v. 1918-1920. Vuonna 1919 se aiheutti paljon keuhkokuumetta, joka merkittiin kuolinsyyksi. Tauti oli pahin syrjäseudulla kuten Inarissa, jonka väestöstä kuoli 10 prosenttia. (Jouko Vahtola