Muita aiheita...
Espanjantauti
Espanjantauti levisi kesällä nopeasti Suomessa, varsinkin vankileireillä ja sitten sieltä pois päässeiden mukana ympäri maata. Vankileireillä kuolleista suuri osa menehtyi espanjantautiin, joka levisi vielä ankarammassa muodossa syksyllä. Se oli influenssa, joka oli puheiden mukaan saanut alkunsa Espanjassa amerikkalaisten sotilaiden keskuudessa. Tauti raivosi kaikkialla maailmassa ja vei miljoonia ihmisiä.

Suomen juutalaisten lähetystö Kööpenhaminassa. Vasemmalta: S. Mattsoff, D. Abramowitsh, A. Engel, M. Skurnik ja A. Stiller. Kuva: Museovirasto 63580.
Ortodoksit
Asetus Suomen kreikkalaiskatolisesta kirkkokunnasta annettiin 26. marraskuuta.
Suomen juutalaisten lähetystö yritti marraskuussa Kööpenhaminassa saada tukea sille, että Suomessa asuvat juutalaiset saisivat kansalaisoikeudet hakemuksetta.
Sotainvalidit
Yksittäisistä vammaisryhmistä ensimmäisenä yhteiskunnallista korvausta Suomessa alettiin maksaa "valkoisille" invalideille. Laki hyväksyttiin tynkäeduskunnassa äänestyksittä.1
Ritarihuonejärjestys
Aatelissäädyn aseman muututtua eduskuntauudistuksen tapahduttua vuonna 1906 hyväksyi ritaristo ja aateli samana vuonna ylimääräisillä valtiopäivillä uuden ritarihuonejärjestyksen, mutta hallitus ei antanut sille vahvistusta. Se vahvistettiin vasta 22. marraskuuta tänä vuonna.
Ritarihuonejärjestyksessä määrättiin, vain ritarihuoneeseen otetun aatelishenkilö olevan oikeutettu nauttimaan aatelissäädyn oikeuksia.
Aateliskokouksia säädettiin pidettäväksi joka kolmas vuosi, mutta väliaikaisia aateliskokouksia voitiin pitää muulloinkin. Sukua edusti aateliskokouksessa suvun päämies tai joku muu suvun jäsen tai heidän valtuuttamansa.
Muutamissa määrätyissä tapauksissa aatelismiehellä ei ollut edustusoikeutta, esimerkiksi jos hän oli alle 25-vuotias, holhouksen alainen tai oli jättänyt omaisuutensa konkurssitilaan.
Työläisjunat
Rautatietalouden sosiaalinen puoli ilmenee siinäkin, että yhteiskunnan puolesta esitettyä vaatimusta järjestää työläisille erityinen halvempi kuljetusmuoto rautatiet useissa eri maissa ovat suuremmassa tai vähemmässä määrässä noudattaneet.
Missä kuljetus on suurempaa, käytetään erityisiä työläisjunia, missä pienempää, liitetään matkustaja(paikallis-) juniin erityisiä, yksinkertaisemmin sisustettuja työläisvaunuja. Myös on tätä halvempaa kuljetuslajia varten otettu käytäntöön erityinen maksutapa, viikkokortit. Lähinnä työläisjunia ja työläisvaunuja vastaavat muutamissa maissa neljännen luokan junat ja vaunut. Suomessa on työläisjunia toistaiseksi käytetty vain Helsingin ja sen lähiseudun välillä.2