Tarton rauha
Neuvosto-Venäjä tarjosi helmikuussa rauhaa kaikille entisen keisarikunnan alaisille läntisille rajamaille. Viron ja Neuvosto-Venäjän välinen rauhansopimus solmittiin Tartossa helmikuussa. Venäjä teki rauhansopimukset heinäkuussa Liettuan ja elokuussa Latvian kanssa.

Suomen valtuuskunta Tarton rauhanneuvotteluissa. Edessä vasemmalta: A. Frey, V. Voionmaa, J.H. Vennola, J.K. Paasikivi, K.R. Walden, V. Kivilinna ja V. Tanner. Kuva: Museovirasto 80775.
Eduskunta hyväksyi 11. joulukuuta rauhansopimukseen liittyvät säännökset ja siitä seuraavat lait.
- Suomi sitoutui poistamaan joukkonsa Repolasta ja Porajärveltä, jotka määrättiin liitettäviksi Itä-Karjalan autonomiseen alueeseen.
- Suomenlahden Suomelle kuuluvat ulkosaaret oli sotilaallisesti neutralisoitava.
- Venäjä luovutti Suomelle Petsamon alueen. Suomi sitoutui olemaan pitämättä niillä vesillä, jotka kuuluivat sen omistamaan Pohjois-Jäämeren rannikkoon, sotalaivoja ja muita aseistettuja laivoja.
- Sopimusvaltiot myönsivät toistensa kansalaisille oikeuden harjoittaa kalastusta niin hyvin Suomelle luovutetun Pohjois-Jäämeren rannikon kuin
- Venäjälle jäävän Kalastajasaarennon pohjoisen ja Itäisen rannikon aluevesillä.
- Venäjän valtiolle ja Venäjän kansalaisille myönnettiin vapaa kauttakulkuoikeus Petsamon alueen kautta Norjaan ja sieltä takaisin.
Ensimmäiset asevelvolliset, jotka olivat tulleet palvelukseen huhtikuussa 1919 laskettiin kotiin 17. lokakuuta. Seuraavin erien palvelusajaksi määrättiin enintään yksi vuosi.
Kaakkoisen rajamaan poikkeustoimet loppuivat osittain, kun sotatila lakkasi 17. joulukuuta. Sen jälkeen alue julistettiin väliaikaisen poikkeustilaan.