Muita aiheita...
Helsingin normaalilyseon 1. luokka keväällä 1920. Kuva Kaisa Kuusen hallussa.
Suomen kuninkaalle hankitut huonekalut myynnissä Stockmannilla. Kuva: Museovirasto.
Historia
Muinaistieteellinen toimikunta järjestettiin uudelleen. Sen tehtävänä oli hoitaa maan muinaisjäännöksiä ja "edistää Suomen, ja mikäli olosuhteet sallivat, Suomen heimokansojen varhaisemman kulttuurikehityksen järjestelmällistä tutkimusta".
Toimikunnassa toimivat mm. valtionarkeologi apulaisineen ja kansallismuseo. Kenttäväkeä toimikunnalla olivat Kastelholman, Raaseporin ja Kuusiston linnan raunioiden vartijat.
Leo Harmaja julkaisi merkittävän lisän maan historian tuntemukseen: "Suomen tullipolitiikka Venäjän vallan aikana. Edellinen osa: vuoteen 1895".
Valtion oppikoulujen lukukausimaksuksi määrättiin 100 markkaa.
Tampereella jaettiin lukuvuonna 1919– 1920 lähes joka toiselle kansakoululaiselle jalkineet. Poikkeuksellisen suuri määrä johtui amerikkalaisesta lahjalähetyksestä, joka sisälsi mm. 1.280 kenkäparia.
Tasavallan presidentti antoi 2. maaliskuuta asetukset ammatteihin valmistavista kouluista, yleisistä ammattikouluista, ammattioppilaskouluista ja työnjohtajakouluista.
Valtioneuvosto esitti huolestumisensa maan henkisestä tilasta. "Vallassa oleva itsekkyys, oman edun tavoitteleminen mitä moninaisimmissa muodoissa, säälimätön voitonhimo, oikeudentunnon puute, luokkaitsekkyys, kieltäytyminen alistumasta uhrauksiin yhteiseksi hyväksi todistavat, että Jumalan armo ei ole sydämiä uudistanut."
Suomen kuninkaalle aikanaan hankitut huonekalut olivat myynnissä Helsingissä tavaratalo Stockmannin antiikkihallissa. Kuninkaan piti asua entisessä Keisarillisessa palatsissa.
Ulkoministeriön käytössä olleesta entisestä keisarillisesta palatsista oli tulossa presidentin linna.
Ensi vuodelle palkat oli myönnetty seuraavanlaiselle henkilökunnalle:
- – isännöitsijä,
- – linnanvouti,
- – vaatevaraston hoitaja,
- – kaksi palvelijaa,
- – neljä vahtimestaria ja
- – kaksi talonmiestä.
Palkat tekivät yhteensä 58.800 markkaa vuodessa.