Uskonnonvapaus
Uskonnonvapauslaki annettiin 10. marraskuuta ja se astui voimaan ensi vuoden alusta. Sillä kumottiin vuoden 1889 asetus uskontokunnista. Kirkon piirissä oltiin loppuun asti eri mieltä siitä, miten laaja-alaiseksi laki oli säädettävä. Uuden lain mukaan Suomessa sai julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mikäli lakia tai hyviä tapoja ei loukattu.
Uskonnollisina yhdyskuntina pidettiin evankelisluterilaista ja kreikkalaiskatolista kirkkoa, kuten myös muita uskontokuntia, joilla oli tarkoituksena julkisesti harjoittaa uskontoa ja jotka oli asianmukaisesti rekisteröity.
"Jos uskonnonopetusta valtion tai kunnan ylläpitämässä tai avustamassa koulussa tai muussa oppilaitoksessa annetaan jonkun uskontokunnan opin mukaan, on oppilas, joka kuuluu toiseen uskontokuntaan tai joka ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, edusmiehen vaatimuksesta vapautettava sellaisesta uskonnonopetuksesta.
Henkilö, joka ei kuulu mihinkään uskontokuntaan tai jota uskontokuntansa oppi estää tekemästä valaa, antakoon vakuutuksen kunnian ja omantunnon kautta.
Henkilö, joka ei ole evankelisluterilaisen tai kreikkalaiskatolisen kirkon jäsen, ei ole velvollinen maksamaan veroa näille kirkoille."