Kuulutus

Laki julkisista kuulutuksista annettiin 2. helmikuuta. Maallisia kuulutuksia ei enää luettu kirkoissa, kuten oli tehty vuosisatojen ajan. Niiden lukeminen olisi vienyt yhä enemmän aikaa ja nyttemmin oli käytössä muitakin tapoja hoitaa asia. Uuden lain mukaan:

"Kun laki on julkaistu Suomen lakikokoelmassa, on, milloin siitä annetaan erityinen määräys, sellainen kuulutus, jossa ilmoitetaan lain nimike ja päiväys, jokaisessa kunnassa pantava näkyviin tarkoitusta varten varatulle ilmoitustaululle.

Jos kuulutus on niin laaja, ettei sitä sopivasti käy julkipaneminen, on sen sijasta lyhyt ilmoitus sen sisällyksestä julkipantava ja kuulutus pidettävä luettavana soveliaassa, ilmoitustaululla mainittavassa paikassa. Ilmoitustaulun pitää olla kaupungissa maistraatin tai järjestysoikeuden sekä eri kuntana olevassa kauppalassa sen hallituksen virkahuoneen avonaisessa eteisessä ja maalla asutuskeskuksessa kunnanvaltuuston määräämässä paikassa, johon yleisöllä on vapaa pääsy.

Kuulutuksia luettakoon julki kirkoissa ainoastaan sen mukaan, mitä kirkkolaissa tahi muissa kirkkotai seurakuntaa koskevissa säännöksissä määrätään tai edellytetään julkisten kuulutusten tiedottamisesta."