Työsuhteet
Napintekijä. Kuva: Museovirasto, Ruokola neg. 505.
Sepät. Kuva: Museovirasto, Ruokola neg. 510.
"Työnantajain ja työntekijäin välisten joukkotyöriitain sovittelua varten asetetaan tarpeellinen määrä sovittelijoita, jotka toimivat sosialiministeriön alaisina.
Asianomaisen sovittelijan on järjestöjen pyynnöstä ryhdyttävä riitaa sovittelemaan.
Jos riita laatunsa tai laajuutensa puolesta on sellainen, että sen aiheuttama työnseisaus saattaa huomattavasti vahingoittaa yleistä etua, tulee sovittelijan omasta aloitteestakin ryhtyä toimiin sovinnon aikaansaamiseksi.
Joukkotyöriitaan, jonka sovittelua varten on sovittu asetettavaksi yksityinen elin, älköön sovittelija puuttuko, elleivät kaikki riitapuolet sitä pyydä taikka ellei elin ole kykenemätön tehtäväänsä suorittamaan."
Työväen tapaturmavakuutuslaki ja laki vakuutusneuvostosta annettiin 17. heinäkuuta. Laeilla muutettiin vuosina 1917 ja 1919 annettuja säännöksiä.
"Jokainen henkilö, joka on sitoutunut tekemään toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena ruumiillista työtä korvausta vastaan taikka oppiakseen jonkin ammatin tai ammatinhaaran, on työssä sattuneen tapaturman aiheuttaman ruumiinvamman varalta työnantajansa tai kunnan toimesta vakuutettava.
Lähisukulaista tai lyhytaikaisessa työsuhteessa olevaa ei tarvitse vakuuttaa.
Ruumiinvammana pidetään myös ammattitautia. Korvauksena työssä sattuneen tapaturman aiheuttamasta ruumiinvammasta on työntekijä oikeutettu saamaan:
- – sairaanhoitoa;
- – päivärahaa; sekä
- – elinkorkoa.
Sitäpaitsi on, työntekijää hoidettaessa sairaanhoitolaitoksessa, hänen omaisilleen maksettava huoltoapua.
Vakuutusneuvosto johtaa ja valvoo lain toteutumista sekä seuraa yhteiskunnallisen tapaturmavakuutuksen kehitystä."