Kirjallisuus
Uusista kirjoja oli Gunnar Björlingin "Korset och löftet", Rabbe Enckellin "Flöjtblåsarlycka", Arvid Järnefeltin "Greeta ja hänen Herransa", Uuno Kailaan "Purjehtijat", Ilmari Kiannon "K. H. P. V.", Joel Lehtosen "Punainen mies" ja "Onnen poika", Otto Mannisen "Virrantyven", Arvid Mörnen "Ett liv", Hagar Olssonin "Ny generation", F.E. Sillanpään "Töllinmäki" ja Edith Södergranin "Landet som icke är".
Esikoiskirjoina julkaistiin Arvi Kivimaan "Maan ja auringon lapset", P. Mustapään "Laulu ihanista silmistä" ja Pentti Haanpään "Maantietä pitkin".
Dosentti K.S. Laurila arvioi uusimpia naiskirjailijoita. Suomeksi oli saatavissa Sinclair Lewisin "Babbitt", Mary Marckin "Luokan ikävin tyttö: koululaisromaani" ja Michael Arlenin "Vihreä hattu", joka ilmestyi suomeksi vain vuosi alkuteoksen ilmestymisen jälkeen.
Kirjastot
Uuteen kehityskauteen maan kirjastotoimi joutui vuonna 1920, kun eduskunta päätti ottaa sen valtion välittömään huolenpitoon.
Yleinen kirjasto on Suomessakin kehittymässä vakinaiseksi sivistyslaitokseksi. Pahimpana puutteena sen toteuttamisessa on riittävän ja pätevän kirjastonhoitajakunnan valmistaminen.1