Valo ja lämpö
Sähkövalo
Kun tämän vuosisadan alussa opittiin helposti ja mukavasti siirtämään sähkövoimaa pitkienkin matkojen päähän ja voimalähteinä alettiin käyttää lukuisia vesiputouksiamme, on sähkövalo tällä vuosisadalla ja etenkin nyt sodan jälkeisinä vuosina meillä levinnyt erittäin suuressa ja ilahduttavassa määrässä myös maaseudulle, etenkin Eteläja Lounais-Suomessa ja pitkin ratavarsia.
Muutama vuosi sitten perustettiin Helsinkiin "Suomen sähkölampputehdas", joka toistaiseksi korjaa rikki palaneita lamppuja. Näistä saadaankin korjaamalla täysin uusien veroisia. Nyttemmin on tehdas alkanut valmistaa jo uusiakin lamppuja, joita oli tänä vuonna messuilla nähtävänä.
Ehdottomasti on sähkölamppu kaikin puolin mukavin valaistuslaite, mitä toistaiseksi on keksitty, ja jos sähkövirta voidaan synnyttää kohtuullisella hinnalla, tulee sähkövalo myös uusimmanaikaisilla virtaa säästävillä metallilankalampuilla siksi halvaksi, ettei sen kanssa mikään muu valaistusmuoto toistaiseksi voi kilpailla.
Sitä mukaa kuin sähköjohtoverkot leviävät yhä laajemmille alueille, leviää myös sähkön käyttö valaistukseen. Ja todennäköistä on, ettei pitkiin aikoihin tulla keksimään valaistuslaitteita, jotka voisivat sähkölampun syrjäyttää.
Lämmityslaitokset
Ottamalla huomioon ainoastaan ne lämpötaloudelliset tulokset, jotka kotimaisella polttoaineellamme – puulla – ovat saavutettavissa, tuntuu tarkoituksenmukaisesti järjestetty uunilämmitys edullisimmalta.
Kylmässä ilmanalassamme on huoneitten riippuvaisuus toisistaan lämmityksen suhteen suuri vaara, etenkin yksityisasunnoissa. Jos keskuslämmityskoneisto suuressa yksityisrakennuksessa tulisi epäjärjestykseen kylmänä aikana, niin se aiheuttaisi monta vertaa suurempia vaikeuksia, kuin jos yksityinen uuni lakkaa toimimasta.
On olemassa kuitenkin julkisia rakennuksia, joissa tarkoituksenmukaisen lämmityksen ja ilmanvaihdon saavuttaminen osaksi vaatii keskuslämmitysjärjestelmää, osaksi ainakin tekee sen halutuksi.
Tämä on asianlaita etenkin kaupungeissamme, etupäässä Helsingissä, jossa halkojen hinta on siksi kohonnut, että ulkomaalta tuotuja polttoaineita käyttämällä saavutetaan paremmat tulokset kuin puilla. Kivihiilet ja etenkin koksi ovat halkoja edullisemmat yhtämittaiseen lämmitykseen nähden.
Suomessa käytetyt keskuslämmitysjärjestelmät eivät ole kansallemme ja ilmanalallemme millään tavoin ominaisia. Ne ovat päinvastoin ulkomaan mallin mukaisia.
Kaakeliuuni, semmoisena, jommoiseksi se meillä vähitellen on kehittynyt, on sen sijaan olojemme pakosta syntynyt, ja se tulee luullaksemme vielä kauan pysymään Suomen varsinaisena kotilietenä kehittyneen takkauunin rinnalla.
Ottamalla huomioon ainoastaan ne lämpötaloudelliset tulokset, jotka kotimaisella polttoaineellamme ovat saavutettavissa, tuntuu näet tarkoituksenmukaisesti järjestetty uunilämmitys useimmiten edullisimmalta.
Nykyinen uuni ei enää ole tuo avonainen kaikkialle lämpöä ja valoa levittävä kotiliesi, jona se oli muinaisuuden runollisina aikoina, mutta se on seurannut omaa kehitystämme ja vastaa nyt käytännöllisen aikakautemme aivan toisenlaisia vaatimuksia.1