Vapaa-aika
Nuorukainen ja hänen kidekoneensa. Kuva: Oy Yleisradio Ab.
Kun miltei kaikki lähtivät maalle, oli Helsingin juhannus hyvin rauhallinen. Kuva: Vilho Setälä, Suomen valokuvataiteen museo, 38 A.
Terijoki. Kuva: Museovirasto 10/9-74.
Lahden suurasema oli teholtaan yksi Euroopan voimakkaimmista. Tämän jälkeen voitiin pienillä kustannuksilla seurata Yleisradion lähetyksiä suuressa osassa eteläistä Suomea.
Yleisradio järjesti ohjelmakiertokyselyn. Vastausten mukaan suosituimpia radio-ohjelmia olivat jumalanpalvelukset, uutiset ja tietopuoliset esitelmät. Jazzmusiikki oli kaikkein ei-toivotuinta, eivätkä tanssimusiikki ja hanurinsoittokaan paljon suosiota saaneet.
Mutta Yleisradion ohjelmatoimintaan kohdistui varsin ristiriitaisia toiveita. Yleisradiolehdelle olivat lähettäneet kirjeensä mm. "tanssinhaluinen nuorukainen" ja "jazziin kyllästynyt kuuntelija".
Musiikki
Mittavan salakuljetuksen takia hallitus päätti, että ensi vuoden alusta gramofonilevyjen tullimaksut putoavat 60 %:lla. Samalla laskivat gramofonien hinnat melkein puoleen.
Suosituin uusi levylaulu oli Suomi Jazz Orkesterin "Puuseppä". Stein-Östman orkesteri liikkui levyllään eksoottisissa maisemissa. Laulut olivat "Honolulun kuutamo" ja "Hawaijan yö".
Tatu Pekkarisen laulut kertoivat tutummista aiheista: "Vanhat viinaveikot" ja "Venäläinen pakolainen".
Kymmenen vuotta sitten Yhdysvaltoihin muuttanut Hiski Salomaa oli noussut siellä siirtolaisten keskuudessa suureen suosioon. "Laulu taiteilijoista" ylisti Pekkarisen Tatua, mutta vähätteli muiden esiintyjien taitoja.
Yhdysvalloista kulkeutui Suomeen sikäläistenkin taiteilijoiden musiikkia. Louis Armstrongin jazz tuntui innostavan kahviloissa aikaansa kuluttavaa nuorisoa.
Matti Jurva kävi tekemässä levynsä Yhdysvalloissa. Jurvan aiheet olivat hyvinkin ajankohtaisia. "Lehmäkauppias Kaikkonen" löysi kirjeenvaihtoilmoituksella kaupungista vaimon, joka "kuukaudessa pojan jo sai". Toisessa laulussa Jurva matkasi kylpemään ja naukkailemaan Naantaliin, missä "alastomuus viehättää".
Elokuvat
Laulujen ohella matkailua voi harjoittaa elokuvateattereissa. Seura-lehden kirjoittajan mukaan: "Maailmamme on tullut melkein koomillisen pieneksi. Mehän voimme tehdä kuukausien matkan parissa tunnissa istuen pimeän huoneen mukavassa nojatuolissa."
Iltalehti arvioi filmin Nuori luotsi liittyvän "hyvänä saavutuksena kotimaiseen elokuvatuotantoon, etenkin mikäli koskee elokuvatekstiä ja ohjausta. Tuskin on aiheen käsittely, tapausten kehittely, näkymien valikointi ja ohjaus koskaan aikaisemmin suomalaisessa elokuvateoksessa luistanut niin keveästi, rennosti ja taitavasti kuin tässä Erkki Karun kesäisessä tarinassa suolaisen meren ääreltä."
Suomen Sosialidemokraatti arvosteli vuoden 1918 tapahtumia käsittelevää filmiä Miekan terällä siitä, että siinä "ei kiinnitetä kyllin huomiota siihen hehkuvaan, intoutuvaan aatteellisuuteen, joka työläiset liitti punakaartin riveihin. Näin ollen on elokuvan vaikutus ja henki yksipuolinen."
Teuvo Pakkalan näytelmän pohjalta filmattu Tukkijoella oli eri lehtien arvioiden mukaan selvä pettymys.
Uimahalli
Helsingissä avattiin 4. kesäkuuta Suomen ensimmäinen uimahalli. Uimahalli sijaitsi Yrjönkadun varrella.
Kirjallisuus
Uusia kirjoja tänä vuonna olivat Pentti Haanpään "Kenttä ja kasarmi", Aaro Hellaakosken "Jääpeili", Arvid Järnefeltin "Vanhempieni romaani", Uuno Kailaan "Paljain jaloin", Aino Kallaksen "Sudenmorsian", Hagar Olssonin "S.O.S.", F.E. Sillanpään "Rippi", Heikki Toppilan "Kuoleman Siiveri" ja Mika Waltarin "Suuri illusioni".
Suomeksi oli luettavissa F.M. Dostojevskin "Riivaajat", Anatole Francen "Paistinkääntäjän pakinoita" ja Thomas Mannin "Kuolema Venetsiassa", joka Arvostelevan kirjaluettelon mukaan oli moraalisista syistä vain suuriin kirjastoihin sopiva.
Uuden kansankirjastolain mukaan valtionavustuksen ehtona oli, että "kirjastossa ei ole epäsiveellistä tai muuten ala-arvoisena pidettävää kirjallisuutta".
Olympialaiset
Talvikisat pidettiin St. Moritzissa Sveitsissä helmikuussa. Niissä oli mukana 25 maata ja 940 osanottajaa. Claes Thunberg voitti pikaluistelussa kaksi kultamitalia ja Suomen joukkue sijoittui toiseksi sotilashiihdossa.
Kesäkisat pidettiin Amsterdamissa Hollannissa. Mukana oli 46 maata, nyt myös Saksa. Tennis ja ampuminen oli poistettu ohjelmasta, naisten kilpailuja taas lisätty.
Suomalaiset säilyttivät edelleen toisen tilansa Yhdysvaltain jälkeen rataja kenttäurheilussa ja johtoasemansa painissa. Suomalaiset hallitsivat juoksumatkoja 1500:sta 10.000:een metriin.
Kisojen uutuuksia olivat olympiatuli, viralliset olympiamitalit ja virallinen kisajuoma Coca-Cola.
Terijoen hiekat Kannaksella olivat "auringonpalvojan paratiisi".
Taide
Akseli Gallen-Kallelan maalaamat freskot Kansallismuseon eteisaulassa paljastettiin 26. toukokuuta. Freskot ovat pääpiirteissään samanlaiset kuin Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin vuonna 1900 tehdyt.
Juho Rissasen suunnittelema Helkajuhla-freskosarja paljastettiin Suomen Kansallisteatterin eteisaulassa 31. elokuuta. Freskojen tekijäksi oli alunperin kutsuttu Gallen-Kallela, mutta hän luopui tehtävästä. Ulkomailla pitkään asunut Rissanen ei sairastelunsa takia pystynyt maalaamaan koko sarjaa, vaan hän joutui käyttämään muita taitelijoita apunaan.