Rotu
Valtioneuvoston vuonna 1926 tylsämielisten ym. sterilointia harkitsemaan asettama komitea antoi mietintönsä keväällä.
Mietintöön kuuluvassa lakiehdotuksessa sterilointia ehdotettiin sovellettavaksi heikkomielisiin, mielisairaisiin ja epileptikoihin sekä sukuviettinsä luonnottoman voimakkuuden tai suuntautumisen tähden toisille tai yhteiskunnalle vaarallisiin.
Kesäkuussa annettu avioliittolaki noudatteli samoja suuntaviivoja. Rotuhygieenisiin perusteisiin nojaten mielisairailta ja tylsämielisiltä kiellettiin kaikissa tapauksissa oikeus mennä naimisiin ja synnynnäisesti kuuromykkiä kiellettiin menemästä naimisiin keskenään.
Lisäksi laissa pysytettiin jo vuoden 1734 laista peräisin oleva määräys, että epileptikko ei saa avioitua. Määräystä tarkennettiin niin, että se koski nimenomaan synnynnäistä epilepsiaa.
Ne kuuromykät ja epileptikot, joilta laki avioliiton kielsi, saivat kuitenkin hakea erillislupaa tasavallan presidentiltä.
Taidearvostelija Onni Okkonen kiinnitti huomionsa toisenlaisiin rotuominaisuuksiin liittyviin asioihin kirjoittaessaan Tyko Sallisen taiteesta tämän 50-vuotispäivän johdosta.1