Kirjallisuus
Uudesta kirjallisuudesta on mainittava Elmer Diktoniuksen "Medborgare i republiken Finland", Rabbe Enckellin "Tonbrädet", Pentti Haanpään "Isännät ja isäntien varjot", Saima Harmajan "Sateen jälkeen", Helvi Hämäläisen "Katuojan vettä", Arvid Mörnen "Hjärtat och svärdet", Hagar Olssonin "Arbetare i natten" ja Toivo Pekkasen "Ihmisten kevät".
Esikoiskokoelmina julkaistiin Viljo Kajavan "Rakentajat", Matti Kuusen "Runon ja raudan kirja" sekä Oiva Paloheimon "Vaeltava laulaja".
Päätoimittaja Erkki Vala sai sakot julkaistuaan Tulenkantajissa otteita Jaroslav Hasekin romaanista "Kunnon sotamies Svejkin seikkailut maailmansodassa". Kirjailijaliiton puheenjohtaja Eino Railo olikin sitä mieltä, että "pois ulkomainen kirjallinen rihkama Suomen julkisesta elämästä – kansallinen omavaraisuus kunniaan".
Aarno Karimon romaani "Kohtalon kolmas hetki" kuvasi suomalais-venäläistä sotaa vuosina 1967-–1968. Kohtalon aikaisemmat hetket olivat isoviha ja vapaussota. Uudessa sodassa Venäjä hyökkäsi, mutta Suomi valloitti Pietarin ylivertaisten aseiden avulla.1